maanantai 23. tammikuuta 2017

Kissamaiset vuodenajat



Sain mukavan haasten tai oikeastaan kissat Pena ja Maija
Todella aikaa on kulunut ja tämä haaste on saanut odottaa.
Haasteen lähetti Juuso blogista Rikkaruohoelämää

Ohjeet ovat tällaiset:
Postaukseen toivoisin neljä kuvaa, jotka on otettu eri vuodenaikoina.
Mukana voi olla uusia ja vanhoja sekä jo julkaistuja kuvia.
Mukaan voisi haastaa neljä blogiystävää.
Haasteeseen voi vastata, jos haaste tuntuu hyvältä.

Tämä talvi on ollut laiskottelua ja pientä pyrähdystä tarhaan tai pienen pientä valjaslenkkiä.
Toista on ollut joskus aikaisemmin, tässä muutama kuva Penan ja Maijan edellisiltä vuosilta.
Maija ei lunta pelkää ja varsinkin nuorenpana Maija viihtyi ulkona ja vasta jos pakkanen oli kymmenessä asteessa ei halunnut ulos eikä tarhaan.

                                                          Keskellä lumista tarhaa ja lunta riittää...

           Pena kissatarhan tuolilla, tämäkin kuva on muutaman vuoden takaa ja lunta on paljon...

           Kevät on kissoillakin ihanaa aikaa maalla vapaana ja täällä kotona tarhan suojissa...

Maija-kissa tutkimusmatkalla kesäkodin pikkumetsikössä ja monikaan ei edes huomaa...

                                          Kesä on myös kissojen mieleen ja miksikäs ei olisi!                                           
                                            Paljon riittää työnjohdollisia hommia...
                                            väsyttämiseen asti...
                                           ja mikäs onkaan levätä Velmu-pupun suojissa...

                               tai oman kiipeilytason suojissa....

                               Pena lepää terassin pöydän alla, suojassa....

Syksyllä on jo aavistus tulevasta ja yhä enempi kissat viihtyvät sisällä, mutta ulkona kuitenkin käydään hyvin ahkerasti. Pimeät syysillat ovat tosi harmillisia ja varsinkin maalla, sillä pimeään en uskalla kissojani päästää. Tosin joskus olen rohkea ja kissat voivat olla muutaman ajan pimeällä pihalla, mutta silloin olen minä heidän kanssaa. Viime syksynä kävikin monesti niin mukavasti eli kissat vain kävivät istumassa ulkoportailla pihalampun valossa.

                                                                       Penan syksyä...

                                  ja Maijan rento päivälepo...

 En laita tätä blogiehdotusta eteenpäin, mutta jos vain haluat kertoa kissasi vuodenajoista niin ota tästä haaste itsellesi, kiitos!

          Jatkan vielä aiheesta Kolun-katin eli kasvattajanimestäni.

Olen hyvin pienimuotoisesti kasvattanut manx-kissoja ja minulla on edelleen kasvattajanimi
Kolun-katin. Kolun-katin kissoja on meillä syntynyt 14 pentua ja näistä viisi on kasvanut ja asunut täällä meillä.
Ensimmäiset syntyivät 21.8 1991 viimeiset 28.1.2001
Kaikki ne ovat olleet minulle hyvin rakkaita mutta toki muutama niistä on ollut lähinnä sydäntäni.
Kolun-katin Arrane ja Kolun-katin Molley.
Arrane eli Aku on siirtynyt kissojen taivaaseen jo kesällä 2009 ja Molley syksyllä 2014.
Molleyllä oli sisko nimeltään Kolun-katin Moirrey eli  Marita ja nyt tammikuun 13 päivä sain suruviestin Maritan siirtymisestä kissojen taivaaseen sinne edeltä menneiden  kolunkattilaisten joukkoon.
Maritan myötä päättyi myös Kolun-katin kissalan nimi, Kolun-katin nimeen rekisteröityä kissaa ei enää ole elossa, vaan kaikki he ovat poissa jossain siellä minne kissojen sielu vaeltaa autuaitten metsästysmaitten ääreen.
Akun veli Arttu eli  pitkän elämän ja edelleen saamme Artun kotiväeltä joulukortin ja viime joulun  joulutervehdys oli kuin etiäinen tulevaan ja toisaaltaan niin ihanan lohduttava.


Kortin kissa on kuin Arttu ja vierellä istuu ihana suojeleva joulun enkeli. Enkelin suojiin ovat siis siirtyneet kaikki kolunkattilaiset. Näin ajattelen ja se ilahduttaa ja lohduttaa erään aikakauden päättyttyä.

Mäkikatin kissalan omistaja näkemys meidän Akusta ja nyt laitoin tuon ihanan kortin Akun raamien lomaan.
 Kuvan Aku-kissa on Maijan isoemon isä ja syksyllä kuolleen Fannyn isä.



9 kommenttia:

  1. Nuo lumikuvat taitavat olla niitä tämän vuosikymmenen alun talvia, jolloin parina talvena peräkkäin oli aivan valtavasti lunta.

    Hauskasti Maija maastoutuu ja näyttää ihan viidakossa kulkevalta tiikeriltä. Ja miten ihana Maija onkaan kölliessään ilmeisesti ikkunalaudalla. Maijassa on paljon samoja värejä, kuin Juusossa ja muutenkin samaa näköä.

    Mistä tuo Kolun-katin kasvattajanimi tulee? Vanhempieni edesmennyt kissa (1991-2003) oli Kolun-katin Don Reiska, joskin se oli lyhytkarvainen britti ja kotoisin Kauniaisista.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Anteeksi, muistin väärin. Vanhempieni kissan nimi olikin kokonaisuudessaan Colicon-catin Don Reiska. Silti kiinnostaa, miten tuo kasvattajanimi muodostuu. Keksiikö jokainen kasvattaja sen itse vai onko siihen jokin tietty "kaava". Sen tiedän, että pentueiden nimet aakkostetaan. Samoin tehdään hevosten kanssa.

      Poista
    2. Kiitos Between, tuosta kasvattajanimestä arvelinkin sinun muistaneen väärin ja kommentoin tänne lisää huomen illalla.

      Poista
  2. Siitä on jo aikaa kun anoin Suomen Kissaliitolta kasvattajanimeä, säännöt ja ohjeet ovat aikaa myöden muuttuneet, mutta prosessi menee jokseenkin näin.
    Kasvattajanimen voi kasvattajaksi aikova valita itse eli lähettää kolme ehdotusta ja liitto valitsee.(yleensä eka vaihtoehdon jos ei samannimistä ole jo olemassa) Kasvattanimen saaminen kestää noin pari kuukautta koska se on hyväksyttävä kattojärjestöss FIFessä. Nimi tietysti maksaa ja samalla kasvattaja tekee liiton kanssa myös kasvattajasopimuksen.
    Tarkat ohjeet löytyvät Kissaliiton sivuilta. Ennen pentujen rekisteröintiä pitää kaikki kasvattajanimiasiat olla hyväksyttyjä, siis kasvattajanimi pitää olla valmis jo ennen uroksen ja naaraan astutusta.
    Yleensä pentujen nimet rekisteröidään aakkosten mukaan, mutta se ei ole pakollista.(ainakaan ei minun aikanani)
    Kissanpentujen kasvatus on hyvin valvottua toimintaa ja viimeisin tiukennus on kasvattajakurssin käyminen ennen kasvattajanimen hyväksymistä.
    Samaa kasvattajanimeä ei voi olla kahdella eri kasvattajalla ja kasvattajalla voi olla vain yksi kasvattajanimi.
    Rotukissakasvatuksella on hyvin tarkat säännöt ja hyvä niin.

    VastaaPoista
  3. Ihanaa kissan elämää, vuodenajasta toiseen. Haikeaa, että rakkaista eläinystävistään pitää luopua, muistoissa ne kuitenkin elävät ikuisesti.

    VastaaPoista

Kiitos kommentista, se ilahduttaa aina.😊