Tämä kissatyttönen, Maija

täytti eilen 22.6 kokonaiset kuusi vuotta.
Eilen ei päivänsankarista tullut otettua yhtään kuvaa mutta nyt tänään kun päiväkin oli mitä kesäisin otin kissastani muutaman kuvan.
Tällaisen kuvasarjan sain aamupäivän auringossa.

Yhdessä, kyllä kesäaurinko on ihana

Olen ihan hurmaantunut. kesään....

Ei saa häiritä.....

Tilaa riittää molemmille....

Viikko vierähtänyt ja juhannus jo ovella.

Nopeasti aika on vierähtänyt ja kaikenlaista on siihen mahtunut, ihanasta blogitapaamisesta eiliseen yllätys hammaslääkärikäyntiin ja vihdoin ajo  tänne kesäkotiin juhannuksen viettoon.
Viime launtaina oli tuo ikimuistoinen blogitapaaminen, tästä tapahtumasta on täällä ollut monia hyvinki seikkaperäisiä postauksia ja siksi en nyt tänne enään näin "hitaana hämäläisenä" paljoa kirjoittele.
Päivä alkoi Hatanpään arboretumista, siellä ihastelimme ihan aluksi tulpaani-istutuksia ja vielä muutamin kukin kukkivaa mangoldiaa.
Tässä pieni kuvakooste:

Alin kuva alhaalla oikealla on kuvattu 13.6 ja muut ihan kesäkuun alussa 1.6. Kävin labrassa Hatanpäällä 1.6 ja silloin kuvasin tulppani-istutuksen ja kukkivan mangoldin ja yksittäisen mangoldin kukan. Ajattelin että eivät enää meidän blogitapaamisen aikaan ole kukassa, mutta erehdyin ainakin tulppujen suhteen.

Hatanpään arboretun on paikka jonne voisi tehdä kesän aikana useammakin retken ja näin ajattelinkin tehdä. Tässä muutamia otoksia viime lauantailta.

Ihana sireeni

Unelmatädyke

Pääosassa kullerot

Pink Panda ihana maanpeittomansikka, kukkii koko kesän....

Virmajuuri

Olisiko sammalleimu!

Rento akankaali

Pionin muhkeat nuput...

Helmipihlja nuput

Ihana höyhenpensas

Tukevan ja maittavan lounaan nautimme suuren lehmuksen alla, kiitos Lauralle. Matka jatkui Pinsiön taimitarhalle ja siellä oli mahdollisuus tutustua näytepuutarhaan ja taimistoon. Minä olin ostoksissani hyvinkin kohtuullinen ja mukaani tuli heinäkasvi kastikka, yrttisamettikukka ja oksasakset.

Tällainen voisi meilläkin huristella, vai voisiko!

Täällä oli mahdollisuus vaikka mihin, mutta parasta oli kuppi kahvia pullan kera, minulle kahvitratille. Tätä ihanuutta sai ostaa tuolta keltaisen rakennuksen yläkerran kahvilasta.

 Matka jatkui ja nyt huristelimme läpi sillanpäänläisen maiseman ja kohteena oli ruusut. Nuo ihanaiset ruusut löytyivät Suomen ruususeuran puheenjohtajan Lauri Korpijaakon kotipihan piiristä.. Ja voi mikä määrä ruusuja ja jos ne olisivat olleet kukassa niin sekapäiseksi niistä olisi ainkin meikäläinen mennyt

Ei ruusu, mutta ihana keltainen pioni

Nuppuja oli ruusupensaissa paljon

Karjalan ruusu oli kylmästä huolimatta ehtinyt kukkaan

Täältä löytyi myös valkoinen hanhikki

Silmänruoka tekee nälkäiseksi ja siksipä ajelimme Lauran kotiin ja siellä meitä odotti maittava lämmin ilta-ateria. Mutta ehkä kuvatuin täältä oli tämä pataleipä ja eipä siitä sitten paljoa jäänyt kun  sitä siivuja leikattiin maittavan keiton höysteeksi.

Lauran pataleipä

 Vielä illan päätteeksi näin:

Lauran kivikkopuutarhaa

Melkein kuin peräkärrykirppis eli vaihtotaimia ja muuta mukavaa.

Kiitos kaunis kaikille blogitapahtuman ihanat osallistujat. Kiitos myös autokyydistä Cherille ja Betweenille. Tietysti kiitos myös kaikista jakotaimista.

Juhannus

Tämän pitkän kirjoituksen lopuksi toivotan teille kaikille blogiystäväni oikein hyvää juhannusta ja toivotaan aurinkoa näiden pitkien runsaitten sateiden jälkeen.

Kotipihan sireenit

Lupiinit ryhmässä

Yllätys isolla yyllä,

täällä kesäkodissa eivät omenapuut kuki juuri ollenkaan.
Tulimme tänne kesäkotiin viime torstaina ja totuttuun tapaan heti alkajaisiksi kiertelin pihalla ja kaikki tuntui olevan ihan hyvin. Jotain kuitenkin puuttui, siis mitä? Heti en sitä oikein osannut mieltää mutta sitten se minulle valkeni, omenapuissa ei ollut ollenkaan kukkia.
Montaa omenapuuta ei täällä olekaan ja nekin muutamat ovat hyvin vanhoja, mutta nyt valkeakuulas ja Laviansyysomena olivat täysin ilman kukkia. Nuoressa punakanelissa on muutama kukka ja Bergiuksessa myöskin muutamia kukkia ja siinä se sitten olikin. Koristeomenapuussa punaisin kukin on kukkia, mutta rautatienpuussa ei yhtään.
Merkillistä!
Tien toisella puolen naapurin omenapuut ovat täydessä kukassa ja täällä siis kato on melko totaalista.
Ei siis kuvia kukkivista omenapuista.

Mutta nyt on kesä, vai onko?

Pena-kissa ihmettelee ja kysyy?

Omenankukat

Huomiseksi on säätiedot luvanneet kovaa tuulta ja se on todella harmi. Omenapuut ovat kukassa ja tuuli ja sade ei tiedä hyvää.
Eino Leino on kirjoittanut runon Omenankukat ja se kuuluu kirjailijan tuotantoon vuosilta 1896-1901
                                                                     Nuori runoilija 

Omenankukat

Mun onneni kukkii kuin omenapuu

kevät-öissä valoisissa,

kun kuusten latvat ne punertuu

ja immet on unelmissa.

Ne yöt pari ympäri helluntain,

ne yöt on suuret ja syvät,

ja silloin, jos ei tule tuuli vain,

niin kypsyvät heelmät hyvät.

Oi, antaos taivas tyyntä nyt,

jos sitten sa annatkin muuta!

Oi, varjele, Luojani vakainen,

nyt orvon omenapuuta!

Pidän tästä runosta, se on ehkä jokin kaihoisa nuoruusvuosien muisto ja aina näin keväisin se tulee mieleeni ja juuri nyt kun omenankukkia tosiaan uhkaa myrskyt ja sateet.

Nämä kuvat  ovat meidän kissatarhan omenapuusta ja kuvattu 31.5