perjantai 31. elokuuta 2012

Kiireeksi pistää

Lähdemme maanantain taas takaisin Tampereelle ja kesäkoti jää pariksi viikoksi yksinään, ehkä sisareni käy täällä ja hakee omenoita.

Tänään muuttelin kesäkukkaruukkujen paikkaa, Liisa ystäväni käy kastelemassa kukkiani jos on tarvis. Laitoin kaikki kukkani niin, että sade kastelee, ettei ystäväni tarvitse täällä usein käydä.
Daaliat ovat kaikki istutettu maahan ja jos tulee halla niin sitten se on menoa, mutta jo syksyksi tämä kesä muuttuu ja on aika kukkien lakastua. Viime syksy oli pitkään lämmin ja olinkin vaikeuksissa saada daaliani tuleentumaan ja siirtymään lepokauteen.
Vanhan kansan ohje on näin:
    Pienen pakkasen pitää purra niin, että kasvusto kuoleentuu ja sitten muutaman päivän kuluttua aletaan juurakoita irroitella maasta ja juurakot saavat kuivahtaa ennen siirtoa kellariin tms säilytystilaan.


Tämä kirjavakukkainen daalia on runsaskukkainen yksilö

Aamun usvaa ja hämähäkin seitti

tiistai 28. elokuuta 2012

Sadetta

mutta toivotaan, että ei enää tänään sada. Sademittari näytti 45mm kun tuolla ulkona äsken tein pienen katselmuslenkin eilisiä sateen jälkiä katsellessa.
Illalla kävi myös puuskainen tuuli ja kaatoi ison verenpisararuukkuni. Onneksi vielä illalla kävin ulkona ja huomasin vahingon. Nyt päivänvalossa totesin, että mitään suurta vaurioita ei kuitenkaan kukalleni tullut.
Kovasti pilvistä tälle päivälle luvattiin ja se tietää sitä, että nyt kun olen ensin aamukahin juonut aloitan siivoushommat. Märkä keli ulkona tuo jaloissa sisälle aina jotain roskaa hiekkaa ja leikatun nurmen ruohosilppua. Kissatkin käpälissään tuo aika paljon kaikenlaista tuolta ulkoa.

Omenoita putoaa puista, mitähän niistä tekisin. Ajattelin vielä keittää yhden mehumaijallisen mehua lopuista punaherukoista ja siihen kattilaan pilkon myös valkeakuulaksen pudokkaita. Täällä ei ole enää paljon omenapuita, vanhat ovat lahonneet pois ja muutamat uudet puut eivät vielä tuota paljoakaan satoa. Tosin muutama vanha puu tuottaa kyllä aika lailla omenoita, hyviä syödä ja niistä voi myös tehdä hyvää omenasosetta/hilloa.
Olen kuivannut omenaviipaleita Evermat kuivurilla ja niitä on kiva sitten myöhemmin mutustella ja voihan niistä keittää vaikkapa sekahedelmäkiisseliä.

Tällaista tänne, pitänee aloittaa päivän "askareet"

Ihan tavallinen heinätupaskin voi olla kaunis.
 

sunnuntai 26. elokuuta 2012

Pieni matka

Matkailu avartaa, myös täällä Suomessa. Tein pienen matkan täältä kesäkodista kaupunkikotiin ja takaisin. Lähdin torstaina iltapäivällä ja tulin takaisin perjantai-illalla.
Täältä reilun kymmenen kilometrin päässä kulkee moottoritie Helsinki-Turku. Sinne pikavuoropysäkille mieheni minut kyyditsi ja sieltä jatkoin matkaani pikavuorolla Helsinkiin.
Uusi kokemus, bussi ajoi Kampiin ja siellä maan alle. Vaikka olen joskus asunutkin Helsingissä en yhtään tiennyt miten ja mistä minun olisi pitänyt nousta taas maan päälle. No siitä sitten selvisin ja suuntasin askeleeni kohti rautatieasemaa. Menin ostamaan lippua ja kun olin saanut vuoronumeroni totesin, että en ehdi juuri lähtevään junaan. Seuraava juna Tampereelle lähti tuntia myöhemmin ja siihen kyllä ehdin. Matkalippua jouduin jonottamaan noin puolisen tuntia eli ei se joutoaika niin pitkäksi muodostunut.
Kahvit siinä sitten kaikessa rauhassa nautin ja katselin aseman ihmisvilinää.
Kotona en oikeastaan ollut kuin yönseudun ja sitten seuraavana aamuna lähdin koulutuspäivääni. Päivä oli oikein onnistunut ja vielä kun ehdin hakea uudet silmälasini ennen junani lähtöä oli päiväni ihan onnistunut. Tulin junalla Helsinkiin tai oikeastaan Pasilaan jossa sitten vaihdoin junaa. Nousin Turun pikajunaan ja sitten tunnin kuluttua jäin pois junasta Karjaan asemalla. Täällä mieheni oli minua vastassa ja kesäkodissa olin perjantai-illalla noin klo 21.00.
Tällainen pieni matka ja kun viikkoa aikaisemmin kävin junalla päiväseltään Kuopiossa on sellainen tunne, että kyllä nyt junamatkat saavat vähäksi aikaa riittää.
Tällainen pieni matka ja tavallaan myös seikkailu.

Sunnuntai

Sunnuntai kesän viimeinen sellainen, seuraava onkin sitten jo syyskuussa.
Eihän toki kesä ole vielä ohi mutta syksy odottaa.
Oikeastaan syksy on minulle mieluinen vuodenaika, kaikki on silloin valmista ja rehevää.
Tänään aamulla oli kova sumu ja kaste maassa kaikki vähän kuin aavemaista, herääkö luonto vain jatkaako yön pimeyttä.
Aamu toki voitti ja aurinko häämötti usvan takaa. Miten haikeasti kurjet huutelivat, kutsuen ehkä toisia kokoon. Kurkiauraa en kuitenkaan nähnyt.
Maija-kissa meni tarhaan jo ennen kahdeksaa ja sinne sitten Pena myös ja raksut kelpasivat.
Tarhassa on tietysti maapohja ja heinikkö oli kovasti märkää, Maija nousi tarhan hyllylle ja Pena vääntäytyi tarhan tuolille. Siellä sitten kaverukset oleilivat kunnes Maija pääsi valjaslenkille ja Pena muuten vain kierteli pihalla.
Nyt meillä kaikki kissat ottavat päiväunia tuolla vintillä ja jos ilta on kaunis ja ei sada niin vielä kaikki neljä kaverusta lähtevät ulos. Maija tietysti tarhaan ja muut mikä mihinkin pihan mukaviin paikkoihin. Ennen illan pimeyttä kaikki taas ovat sisällä ja jotain hyvää silloin myös ruokakupista löytyy, tänään possun sydäntä ja sulatettua seitä.

torstai 23. elokuuta 2012

Torstaina

Sataa, siis todella sataa.
Tänään lähden käymään kotona Tampereella ja sitten jo huomenna takaisin. Kissat ovat masentuneita, ulos ei haluta mennä ja sisällä vain torkutaan, siis kovasti tylsää.

Täällä maaseudulla tämä päivän sää on ehkä tärkeämpi kuin kaupungissa. Näin syksyllä poutainen ja aurinkoinen päivä voi olla hyvinkin kuulas ja kaunis.
 Syksyyn kuuluu puimurien ääni ja muuttolintujen huudot. Monena päivänä kurjet ovat lennelleet, tuskin vielä ihan muuttoaikeissa. Myöskin joutsenia on näkynyt.

Tällaisia terveisiä nyt ja kerron lisää kun olen tuon pienen matkani tehnyt.
Aurinkopäivää odotellen......
Tällaisen kuvan eilen lisäsin blogini taustakuvaksi. Kuva on otettu jo muutama vuosi sitten, ohdakeperhosta en ole tänä vuonna nähnyt ja muutenkin perhosia mielestäni lentelee vähän. Olisiko syynä kolea kesä.

tiistai 21. elokuuta 2012

Syksyyn luonto kutsuu

Niin syksy on tullut ja sen kyllä huomaa, luonto on siihen jo valmistautunut.
Tänään aamulla kaste oli valtaisa ja kurjet huuteli tuolla järven rantamaisemissa.
Yöllä ei onneksi ollut hallaa ja varmaan enisi yö on jo lämpimämpi kuin tämä edellinen.
Daaliat kukoistavat ja kaikki on niin runsasta, omenoita vanhassa puussa ja nuoret puutkin antavat satoa. Herukat on jo poimittu ja mehut kellarissa.
Nyt muutaman päivän nautin vain syksyn kauneudesta ja luonnon runsaudesta.
                                           Oranssi daalia ei vielä tänä vuonna ole nuppujaan aukaissut


Malla kissa pöydällä