Sinivalkoinen-haaste, vihdoinkin tuli tämän haasteen vuoro toteutua.

Sain haasteen jo paljon aikaa sitten, siis aikaa on kulunut. Haasteen sain Ilonalta Värjärin pata blogista.
Haaste lähti liikkeelle Tiiualta. Kiitos teille ja nyt vihdoin sain itsestäni jotain irti ja ehkä tämä tästä.

Kuvat ovat melkein kaikki kesäkodin monien kesäpäivien tuotosta ja jääneet jo kaikki muistojen puutarhaan.
Aikajärjestys ei ole mitenkään aikaan tai vuosiin sidottu, kuvat ovat minulle kaikki muistojen albumista ja aloitan keväästä vuosien takaa.

                                                Huhtikuun taivas ja kevään ensi krokukset...♥

                                                                      Sinivuokon sinisyys...♥

                                                         ja valkovuokon valkoinen...♥
                       

                 
                         Pihlaja täydessä kukassa ja kissani Molley, ihana edesmennyt lemmikkini...♥
      

  Saksankirveli, vanha sanonta kuuluu näin: jokaisen kodin rapppielessä pitäisi kasvaa tämä
  ihana kasvi, sen hipaisu tuo tuoksun tullessaan...♥

                                                Pihaportaan vieressä kukkii virpiangervo...♥

                               Sininen taivas ja vanha omenapuu ojentaa oksansa kohti valoa...♥

                                   Siniharmaa sadepilvi toi sateen...♥
                        

                                                 ja vesihelmiä kurjenkellon poskille...♥
                       

                                                                  Pieni ihana tädyke...♥
                     

                                 Lehdon sinilatva tuo terveisiä sadan vuoden takaa...♥

                                          Tiipetin koirankieli ja kotoinen päivänkakkara...♥

                                                     Ritarin kannus, kurkoittaa korkealle...♥

 Sininen nimetön,törmäkatkeroksi serkkuni tämän nimesi. Juurakko talvehti kellarissa...♥

       Mustilan upea hortenssia, kukkii isovanhempien pihalla, ja tuo välillisesti terveisiä                                                             Fammulta ja Taatalta...♥

                                     Päivä on aina Maija-kissan, keskellä heiluvien heinien...♥

                                                            Tunnetko sikurin kukan?...♥

                                                         Reunuskasvi on ketunleipää...♥

                                          Vuorikaunokki on kukkiessaan kauniin sininen...♥

                                            Sinisarja eli valkosarja aukaiseen nuppujaan...♥

                                                         Sinisarjan aukeavat kukat...♥

                               Täydenkuun aika helmikuussa 2018...♥

                               Valkoapilaa valtoimenaan tarhan pihalla...♥

                               Kyläkurjenpolvi Lauran kukintaa tänä kesänä...♥

Enää en laita haastetta eteenpäin, aikaa on kulunut ja tässä vuoden vaihtuessa on varmasti uusien puutarhasuunnitelmien aika ja katse on tulevassa. Kiitos teille mukavasta haasteesta, Ilonalle haastajana ja Tiiulle haasteen aloittajalle.

Salainen joulukissa...♥

Viikolla tuli tekstiviesti puhelimeen ja siinä kerrottiin salaisen joulukissapaketin saapumisesta.
Maija ja Pena kissat jo jotain aavistivat tulevaksi, sillä täältä meiltä lähti muutamia päiviä aikaisemmin sellainen salaiseksi nimetty paketti ja sinne olimme pakanneet kaikenlaista pientä pakettia meidän salaisille joulukissaystäville...♥
Sitten meille ilmestyi siis hyvin kaunis salainen joulukissapaketti...♥

           Pakettia piti ihan vahtia, se ensimmäinen ilta ja yö...♥
           Pena jopa osan yöstä nukkui samassa tuolissa paketin kanssa...♥

           ja vieläkin piti odotella, että koska sen paketin vuoro tulee...♥

Ja vihdoin sen paketin vuoro tuli eli kyllä kesti! Mamma sai kunnian olla paketin aukaisijana ja
miten kauniisti olikaan paketin lahjat kääritty lahjapaperiin. Maija oli vallan ihmeissään ja vain pää
kallellaan katselei sohvan selustalla. Hyvin kaunista....♥

                                                                      Kaunis kortti...♥

                Pena ei tyytynyt katselemaan vaan heti valitsi laatikosta paketin, olikohan se Maijan...♥            

               ja kas tässä toinen, minun vai Maijan? Ihana kuitenkin...♥ pidän kaksin tassuin kiinni.
              Oi kun tuntuu kivalle lelulle...♥

                     Maijakin innostui ja nenutteli hetken lelua, tässä taitaa olla jotain muutakin tuoksua?                         Penanko!...tuskin on...♥

                   Pena oli vauhdissa ja löysi  toisen lelun ja sekös tuntui ihan mukavalle!...♥

                   Tässähän voisi vaikka pikkuisen levätä...♥

 Ethän Maija pahastu, vaikka olen melkein yksin näitä joululeluja haistellut, tutkinut ja nuuskutellut.
Sopiihan se, pidetään kaikki lelut yhteisinä...jookos!...♥

Mistä nämä kaikki mukavat lelut ovat tulleet ja mikä on se ihan vieras tuoksu joka nenääni vienosti tuoksuu. Kyllä tämä joulun odottelu on sitten mukavaa aikaa...♥

                  Olemmeko olleet Penan kanssa näin kilttejä, ihanat lahjat! Kukahan ne lähetti?

                            Olisi se tosi mukava tietää, että kenelle tästä kiitos kuuluu!...♥
                            Mamma, kerrotko ja kenelle ovat nuo vielä kääreessä olevat lahjat?...♥

Mamma kertoo: Lahjat ovat mamman eli palvelijan.  Kiitos teille Ihanat Miukumaan väki:
Kisut Sofi ja Olga ja mami...♥
Täällä meillä on nyt kaikki lahjat kertaalleen nuuskutettu ja leikitty, paitsi mamma on pihi ja säästää huomiseen tämän mukavan tehtävän. Kiitos!
Kun kamera oli jo pantu pois innostui Maija laatikosta ja ottipa siellä pienet iltaunoset eli laatikko jää joksikin aikaa Maijalle pieneksi pesäksi....♥