keskiviikko 29. tammikuuta 2014

Mielenkiintoista ViherPiha lehdessä no 1

Kasvun ihme!
Tosiaan tätä ihmettä jo innolla odottelen ja toivon  keväällä tapaavani pihallani ja joutomaalla monet tutut perennat ja pensaat.
Mielenkiinnolla luin artikkelin perinneperennoista otsikolla Perinteet kunniaan.
Meidän kesäkodin piha on juuri sellainen vanha omakotitalon piha jonne nuo perinneperennat sopivat.
Pihalla kasvaa vanhoja sireenipensaita ja isot koivut
Vanha navetta nykyasussaan
 
Pihaa ei alun perin ole mitenkään suunniteltu mihinkään erikoiseen muotoon tai sinne ei ole koskaan tehty mitään pihasuunnitelmaa. Rintamamiestalo valmistui vuonna 1945 ja sitten vähitellen vuosien myötä navetta ja sauna. Pihaa kyllä jonkin verran kunnostettiin ja ensin isäni ja taatani kuokkivat lepikkoa ja pientä männikköä kasvavan kallioisen  saarekkeen peltojen keskeltä. Tontti siis on keskellä peltoa kuitenkin niin, että yksi reuna on lähellä tietä ja osittain pienen metsikön reunassa.
metsikkö on nimeltään Pikkumetsä.
Pihlajan takana vanha leikkimökki

Ensin kallioiselle pihalle ajettiin hiekkaa ja kallion reunat reunustettiin niillä kivillä jotka nousivat maasta taatani raskaan käsikuokan voimasta. Taloa vastapäätä istutettiin sireenit, siniset ja valkoiset.
Taata kuokki ylös myös tontin lepikkoisen osan ja sinne istutettiin omenapuut. Meille kaikille omat nimikkopuut istutettiin kaiken taitojen ja sääntöjen mukaan, minun puuni lajike oli Harmaajylling.
Vanha omenapuu
Vanhan tammen juurella kasvaa humala
Isäni oli mäntyjen ystävä, samoin tammen ja pihlajan. Koivuja oli tontilla useita ja ne olivat riippakoivuja.
Portaat ylös "sireenimajaan"

Äitini sai hommata marjapensaat ja joitakin perennoja.
Yksi harmi meidän tontilla oli ja se  oli myös kaikilla muilla lähiseudun asukkailla. Seutu oli ja on edelleen sellaista, että kaivon paikkoja ei tahtonut löytyä. Meille onneksi saatiin kaivo, se kaivettiin käsipelillä ja siitä tuli syvä. Kuivina kesinä kuitenkin oli aina säästettävä vettä ja silloin kukat saivat kärsiä ensimmäisinä. Kasvimaa ja etenkin isäni silmäterä perunamaa olivat aina ensin ja varsinkin perunamaa. Monet, monet kerrat me lapset kannoimme vettä milloin mistäkin metsäojasta ja suon silmästä. Kaikki sadevesi otettiin visusti talteen.
Porakaivon kansi

Silloin aikanaan porakaivojen teko oli vielä melko harvinaista ja vasta nyt viime vuosituhannen lopulla meillekin tuli vesi porakaivosta.
Kultapallo ja ukonhattu
Lehdon sinilatva
Vanhin tontilla kasvava perenna on pioni ja sen alkuperästä ei ole tietoa. Toinen vanha perenna on lehdonsinilatva, mutta sen tarina on ihan oma juttunsa. Vanhin istutettu lehtipuu on tammi ja sillä on ikää noin 65 vuotta.
Lehdonsinilatvan tarina Lehdonsinilatva

Vanha pioni
 
Kirjoituksen lomaan olen lisännyt muutamia kuvia niistä perinneperennoista joita nyt tontilla ja joutomaalla kasvaa ja toivottavasti kukoistaa.

Onko sormustinkukka perinnekasvi?


2 kommenttia:

  1. Sinultakin löytyy tuo vanha kaunis pioni, minkä nimeä ei kukaan tunnu tietävän. Olen selannut aika monta sivua pionien kuvia, eikä mikään tunnu täsmäävän siihen. Sitä ei enää siis ole missään (maailmassa) myynnissä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Yksi konsti olisi yrittää kasvattaa tällainen pioni siemenestä.
      Olen onnistunut kasvattamaan muutaman pionin siemenestä, tosin useinminin olen epäonnistunut.

      Poista


Kiitos kommentista, se ilahduttaa aina.