Kissan vintiöt ja muuta mukavaa....

Taas kerran kohentelin kissojen tekosia. Mikähän kumma saa ne tuolla ulkona tekemään pahojaan eli rapsuttavat kukappenkkejäni. Tai ei rapsuttamaan vaan kuopimaan niin, että multa vain pölisee.
Pehmeä multa on mukava paikka kissan kätkeä tarpeensa ja varsinkin se peittämisoperaatio on kuin kaivinkone olisi työssä.

Nämä meidän kissat saavat täällä maalla olla vapaina ja siksi ne myös omaksuvat vapaan kissan elintavat. Täällä sisällä ja kaupungissa on montakin hiekkalaatikkoa ja hommat hoituvat silloin sinne.
Tänäänkin taas oli kukkapenkistä kaaputettu hentoja kukantaimia ympäriinsä ja minä sitten yritin tuhon jälkiä korjailla. Kiusa se on pienikin kiusa, laitoin katiskaverkosta esteen ja toivon sen auttavan.

Fanny täyttää syksyllä 15 vuotta, Fanny on
Maija-kissan isotäti

Toisaaltaan miten monet illat olen kissojeni perään huhuillut ja odottanut niitä kotiin palaaviksi. Nyt kun kissani ovat jo ikäkissoja ne ovat aina tässä lähellä pihapiirissää ja tulevat ihan ilman kutsua sisälle. Nuoret kissat ovat joskus tosi huimapäitä ja ulkona vain ollaan ja ollaan. Koskaan en kuitenkaan ole koko yötä kissojen takia valvonnut, vaan siinä puolen yön jälkeen on se viimeinenkin kissa tullut sisälle.
Meillä on ollut sääntönä se, että vain leikattu kissa saa kulkea vapaana. Leikkaamaton kuten Maija-kissa saa tyytyä valjaskävelyyn ja muutoin jos haluaa ulkotarhaan. Ulkotarha on muidenkin kissojen mieleen, eilen Malla-kissa nukkui koko päivän tarhan mökissä ja sitten illalla oli parisen tuntia tuossa vanhan navetan tietämillä ja tuli sisälle ja jatkoin uniaan avovintin vanhassa sängyssä.
Nyt kun on sadepäivä kaikki kissat ovat sisällä tuolla vinttikerroksessa.

Kaikki neljä kissaa ovat täällä kulkeneet valjaissa ja sitten kun ne pääsevät vapaasti kulkemaan ne oikeastaan kulkevat vain niitä reittejä joita ne ovat taluttajan mukana kulkeneet, harvoin olen nähnyt kissojani kauenpana kotipiiristä.

Malla on Fannyn pentu ja täytti tammikuussa 12 vuotta
Kuva Chanan

Tämä kissojen vapaa oleskelu ulkona on sellainen ainakin minua huolestuttava juttu, siis kissa on peto ja on uhkana myös pikkulinnuille, etenkin linnun poikasille. Onneksi tällaisia onnettomuuksia on näiden vuosien aikana sattunut harvoin.
Toisaaltaan myös vapaana kulkevaa kissaa kohtaa monet vaarat ja ei suinkaan ihminen ole se lempein vaan ehkä suurin uhka ja monen naapurisovun rikkova tekijä.
Kissa kun on toisaaltaan niin hölmö, että ei tunne naapurin tontin rajoja.

Maija kissa täyttää pian 4 vuotta ja on Mallan serkkukissan tyttöpentu.
Minun ensimmäinen kissani oli Sylvi ja Maija on viidennessä alenevassa polvessa  Sylvin jälkeläinen.
Siis täällä sukunsa parissa Maija elelee.

Ilves on yleistynyt ja se on todella kissan vihollinen numero yksi, mikä onkaan otollisenpi saalis kuin valoisana kesäyönä vapaan hiippaileva jonkun oma suloinen lemmikki. Kissa ei mahda ilvekselle mitään, vaan on turvaton jos ei pääse jonnekin rakennuksen alle, ilveshän on taitava puissa kiipiä ja näin tämä pakotie on kissan surma.
Puhutaan ketun ja supikoiran vaarallisuudesta mutta kissa kuitenkin on näiltä kahdelta pedolta melko turvassa, jos ei ole ihan kokematon ja nuori hölmö.


Pena-kissa on 7 vuotta ja tässä kuvassa sen puolipitkäkarva on ajeltu kesäkuntoon.
Pena on syntynyt Suomessa mutta sen vanhemmat ovat tuleet amerikoista.
Pena ei siis ole mitään sukua meidän muille kissoille.
Pena olisi ollut loistava näyttelykissa, mutta Pena on takajalastaan rampa.

Malla-kissa kun oli ensimmäistä kesäänsä vapaana sattui tällainen tapaus. Kello oli illalla siinä vähän vaille kaksitoista ja katselin nähdäkseni kissaani keittiön ikkunasta ja siinä samassa sen näin ja samalla näin myös muuta. Kettu mennä jolkotti kylätietä edellä ja kissa perässä.
Hetikohta meitä oli siinä kolme kulkemassa kesäistä kylätietä kettu, kissa ja minä.
En tiedä oliko siinä meitä kolme hölmöä, ainakin Malla oli ihan rauhallinen ja ei ollenkaan pelokas. Kettu meni menojaan ja minä kotiin kissa kainalossa.