sunnuntai 4. toukokuuta 2014

Luulin sen kadonneen,

siis jouluruusun. Tänään löysin muutaman uuden verson paikasta jossa jouluruusu kukki viime joulun aikaan. Olin aivan varma, että kasvi oli kuollut mutta ei, yllätys se onneksi on elossa.

Täältä pihasta löytyy muitakin yllätyksiä iloisia ja myöskin harmillisia. Ensin iloiset, siis jouluruusu on hengissä, ainakin muutama syksyllä siirtämäni salkoruusu on selvinnyt yli lumettoman talven, kaikki pionit näyttävät selvinneen ja samoin ritarinkannukset. Tosin ainakin vielä ritarinkannuksen kasvu ei ole niin rehevää kuin edellisenä keväänä. Syyleimut ovat hyvässä kasvussa, samoin kaikki päivänhattuni, tosin en vielä tiedä onko valkoinen päivänhattu selvinnyt yli talven. Aika huonosti on talvehtinut särkynyt sydän, sen kasvupaikan ympäristöä tänään kohentelin ja toivottavasti se edesauttaa uuden kasvun elvyttämiseen.
Tällaista kukintaa ei tänä kesänä meidän pihalla ole.

Huonosti on käynyt melkein kaikille sormustinkukan viime vuoden kasvutaimille, ne ovat melkein totaalisesti kadonneet, ehkä jokunen pieni ruusuke on elossa. Tänä kesänä ei sitten ole sormustinkukkien runsautta, mutta ehkä niitä pieniä kasvutaimia kesänmittaan ilmestyy ja seuraavana vuonna taas riittää sormustinkukkien runsautta.

Toisaaltaan ehkä vielä on liian aikaista sanoa onko jokin perenna selvinnyt yli talven tai ei. Täällä meillä  on maat vielä aika kylmiä ja nyt varsinkin kun on ollut yöpakkasia tai melkein mittarilukemat nollassa, on kasvuunlähtö hidastunut. Sadetta täällä odottelen, tänään  on hieman satanut mutta saisi sataa vielä lisää ja ilmat lämmetä.

Iloisesti yllätyin kun perjantaina tänne pihaan ajoimme, muutaman vuoden takaa istuttamani pienet hyasintit olivat innostuneet kukkimaan ja samoin yksi aikainen tulppaanilajike. Hyasinttia en ole ennen kasvattanut ja en oikein tiedä onko kukinta sellaista kuin pitäisi, tulppaanit ainakin ovat kärsineet varhaiskevään kuivuudesta ja kukkivat tosi lyhyeen varteen.

Hyasintti ihme kyllä kukkii...

                                    Matalaa tulppaanin kukintaa......

Kaikenmoista pihapuuhaa täällä maalla olisi kyllä tarjolla, mutta tällä erää emme ehdi olla täällä kuin muutamia päiviä. Daaliat ovat vielä kaikki kellarissa ja en ole varma jätänkö ne vielä sinne ja vasta sitten seuraavalla kerralla tuon ne lämpimään ja päivänvaloon. Tosin muutaman juurakon toin jo viime kerralla tuonne navetan ikkunalle ja miksikään ne eivät ole muuttuneet, siis uusia kasvusilmuja ei niissä vielä näy.

Maija-kissa on syy miksi menemme takaisin kaupunkikotiin, olen ilmoittanut Maijan kissanäyttelyyn 10 ja 11.5 Tampereen Pirkkahalliin. Menemme katsomaan Maijan kanssa miten kissa näyttelyssä pärjää. Kissa kilpailee luokassa kymmenen, siis kastraattien alimmassa luokassa. Jos onni on myötä ja Maija saa molempina päivinä sertit niin sitten tulos on PR/ premier eli kissa voi seuraavissa näyttelyissä hakea kolmea sertiä ja sitten aikanaan valmistua IP/international premier. Tähän arvoon tarvitaan jo yksi ulkomailla saatu serti.
Tulevaisuus näyttää miten pitkälle me viitsimme Maijan kanssa käydä näyttelyissä. Maijanhan on jo leikkaamattomien aikuisten luokassa SC eli supreme champion, korkein arvo johon kissa voi valmistua.
Maija on melko hyvä rotunsa edustaja ja voisi olla vaikka näin tyylikkäästi myös tuomarin pöydällä.....


2 kommenttia:

  1. Iloinen ylläri että jouluruusu on hengissä, hyvä ! Kovin kärsimätön puutarhuri voi tehdä vahinkoakin, jos liian aikaisin kuopsuttelee maita ;) Mulla kävi samoin sormustinkukan taimien kanssa, mulla oli rivi pikkutaimia kasvimaan reunalla, mutta eipä näy mitään. Hyasintti on just sellanen kuin avomaalla meillä kuuluukin, tykkään että jopa kauniimpi kuin "paksu" jouluhyasintti ! Onnea ja menestystä Maijalle !

    VastaaPoista
  2. Kiitos pivi vierailusta ja kommentistasi. Hyvä tietää, että hyasinttini on oikealainen.
    Maija on vielä ihan kulkukissa hapituksessa eli kovasti pitää tyttöäni trimmata jotta ei ihan heti kättelyssä tule hylsy.
    Tuomari on kyllä tavallaan tuttu sveitsiläinen Eva Wieland -Schilla monesti kissojani arvostellut arvostettu tuomari, mutta rouva voi olla joskus hyvinkin oikukas......

    VastaaPoista


Kiitos kommentista, se ilahduttaa aina.