Varovasti arvioin, olisiko flunssa vihdoin ohi!

Tosiaan varovaisesti arvioin ja kovasti elättelen toivoa, siis olisiko flunssani vihdoinkin ohi.
Pitkäkestoista tämä tämän kevään flunssa tai olenko jo niin sammaloitunut samoin kuin on meidän pihanurmikko.
Viime talvi on ilmeisesti ollut kaikelle kasvulle aika rankka kokemus, hyvin moni perenna on talvehtinut tosi huonosti tai ei ollenkaa. Toisaaltaan ehkä odotan kevättä ja kasvua liian aikaisin, maltti on ilmeisesti valttia myös kevään odotuksessa kuten tietysti kaikessa tässä elämän menossa.

Oi huhtikuu kun kameralta kuviasi selailen on kuvien perusävy tosi harmaa ja apea.
Olen tietoisesti ollut tänne blogiini mitään kirjoittamatta ja syy yksinkertaisesti on idean puuttuminen tai olisiko" kirjoituspeukalo" kokonaan kuollut.
Blogeja olen käynyt päivittäin lukemassa mutta harvoin olen innostunut kommentoimaan. Yleinen saamattomuus.........en osaa löytää minkäälaista selitystä.

Tässä muutamia kuvia joita äsken tuolta kamerasta tänne koneelle siirtelin.

Sinivuokko kukkii kissatarhan aidan seinustalla ja se on ainoa pihalla kukkiva kukka.Pienet sipulikukat ovat kaikki vielä pieninä piippoina ja niitä nousee vain muutamia.

Messuilta ostin kaikkiaan seitsemän pelakuun tainta. Kuusi taimista on varmasti ihan tavallisia pelakuita ja niillä on nimet Noblessa, Emilia ja Vulcan. Ihan uusi tuttavuus on Mårbacka Ingrid. Omia pistokkaita on kasvamassa kolme.

Ostin terassille olivipuun ja toivottavasti saan sen viihtymään. Vaihdoin puun uuteen isonpaan ruukkuun ja se kyllä näyttää siitä pitäneen.

Tämä kuva kertoo siitä miten märkää ja kylmää vielä meidän kissatarhassa on, Maijakin vain kurkistelee........

Hortensian ostin jo ennen messureissua ja se on nimeltää sininen popcorn

Terassin pöydällä on vielä ripaus pääsiäistä ja kevättä. Siskoni toi minulle tuliaisiksi pienen sievän orvokki-istutuksen.

Tämä pieni kimppu luonnon keväisestä kauneudesta olen omistanut pitkäaikaiselle ystävälleni jo kauan vuosia sitten kansssani Lapin erämaita ristiin rastiin kanssani kulkeneelle todelliselle erämaitten vaeltajalle. Ystävämme, me erätoverit saattelimme kauas revontulten taa viime perjantaina ja nämä pienet luonnon heräävästä keväästä muistuttavat kimput saimme muistotilaisuudesta mukaamme. Ystävät olivat koristaneet seurakuntakodin pöydät niillä koristeilla, joita luonto nyt meille iloksemme tarjoaa.

Olen monesti sanonut, että olen aina väärässä paikassa väärään aikaan. Kevät on juuri tätä, kesäkoti odottaa ja täällä kotona pienet taimet tarvitsevat jokapäiväistä huoltajaa ja vaalijaa. Se on taas sitten näky kun vapun tienoilla pakataan auto, kissat, pienet taimet ja kaikki muut tärkeä ja sitten tämä kaikki uudestaan kotiin tultaessa....
Jättiverbeenat, siis kaikki siemenet itivät ja nyt niitä on! nekin tekevät kanssamme kevätretken ja toivottavasti lopputulos on hyvä ja taimet tulevat ehjinä takaisin. Toki sitten kesän alussa osa taimista matkaa mukanamme uudelleen kesäkotiin ja kasvavat kukoistaen sitten siellä koko kesän.
Daaliat kaikki ovat vielä talvilevossa ja nyt vapun jälkeen siirtelen ne jonnekin lämpimään päivän-ja auringon valoon.

Näissä merkeissä toivottelen hyvää kevättä ja alkavaa kesää, huolimatta kaikesta koleasta säästä ja satavasta rännästä ja lumesta.

Huhtikuu ja aprillipäivä!

Aprillipäivä, yritän itseäni aprillata.
Flunssa on ohi ja elämä hymyilee, aprilliä, aprilliä ei ole totta. Siis ei onnistunut, olen edelleen flunssainen ja puolikuntoinen joten muutamat piipot ja sinivuokot eivät innosta.
Kesäkodissa on lumet melkein kaikki sulaneet, vain jossain ojassa ja metsän reunassa näen vielä lunta.
Voimakuuseni kohoaa uljaana ja on valmis ottamaan vastaan taas kerran tulevan kesän.....

Nämäkin lumet ovat jo kaikki sulaneet....

Pellon takaa järveltä kuuluu kurkien ja joutsenten kaakatus ja mustarastas lentelee tässä pihapiirin tuntumassa ja talitintit viheltevät kevättä.

Minun lapsuudessani tästä näkyi järvi ihan selvästi ja rantapusikkoa ei ollut.

Meidän pihalla kasvaa kaksi tammea ja tämä tässä oli isäni silmäterä. Tammella on ikää noin 65 vuotta.

Pähkinäpensas kukkii

Maija-kissa on innoissaan, vapaus on ihanaa.....

Maija kulki kanssani pihakierroksella...........

Oleskelutilan laatat ovat sammaleen peitossa.....kukahan nekin puhdistaa?

                  Kaupunkikodissa odottavat Velmu ja rättikissa ja sinne me palaamme taas sunnuntaina.

Velmu tarvitsee hatun, eikös! Kylmien ilmojen varalle laitoin Velmulle huivin, sekin on parenpi kuin korvatulehdus..

Maija on löytänyt itselleen oman kolon, vanha pönttö on saanut paikan terassilla.

Pena valtasi paikkani kun ajattelin istua alas ja nauttia terassilla eka kerran kupillisen kahvia, eli ihan vain kupponen hyvää kahvia.... tää on siis Penan paikka!

Onnistuin ja epäonnistuin

Onnistuin hukkaamaan melkein valmiin blogitekstini ja jos olisin epäonnistunut niin teksti olisi  tässä julkaisua valille valmiina.
Harjoittelin blogiin kirjoittamista iPadilla ja sehän kyllä onnistui mutta sitten kuvien liittäminen ei onnistunut eli epäonnistui.
Olin jo tallentanut tekstiosuuden ja sitten värkkäilin kuvien kanssa ja eihän se onnistunut ja onnistuin kopioimaan valmiin tekstin ja sen jälkeen "osasin" sen varmaan ihan oikeaoppisesti hävittämään.
Voi ,voi........

Meillä tänne kotiin on tullut vierailulle sellainen harmittava vieras nimeltään flunssa tai nuhakuume tai räkätauti. Olisi mennyt vain ohi tästä ja jättänyt meidät rauhaan, no ei mennyt.....
Toipilaina tässä ollaan ja suunnitelmissa on mennä noin viikoksi maalle ja siellä olisi tarjolla ainakin risusavottaa ja muuta puutarhahommaa, jos vain kelit sen sallivat. Toisaaltaan katsotaan nyt mikä on päivän kunto, ainakin kaikki isot kukkaruukut nostan pois kellarista ja vien ne kuistille tai ylös vinttikerrokseen. Luulisi jo nyt viikon kuluttua kevään olevan niin pitkällä, että vinttikerrokseen ei pakkanen enää vaikuta.

Minulla on ollut jo kolme kesää pasuuna ja kyllä se kasvaa ja on komean näköinen mutta nuput muodostuvat vasta myöhään syksyllä eli pasuuna ei ehdi kukkia. Harmi, vielä kerran yritän ja sitten saa pasuuna lähteä...

Jotain kivaa  ja uskomatontakin on tapahtunut, Jättiverbenan siemenet ovat itäneet ja mielestäni ihan liian aikaisin. Pidin niitä kylvön jälkeen viikon huoneen lämmössä ja sitten laitoin ne jääkaappiin neljäksi viikoksi. Nehän itivät jääkaapissa noin kolmen viikon jälkeen ja nyt ne ovat tuossa ikkunalla.
Kovasti ovat taimet pieniä ja olemattomia, mutta ilmeisesti ne ovat verbenan alkuja.olihan ne siemenetkin niin kovasti olemattomia.
Toivottavasti saan edes jonkun taimen menestymään ja kukkimaan, pakkaan taimirasian maalle mukaan ja sitten taas takaisin tänne eli  monimutkaista tämä taimikasvatus joskus on.

               Päivisin on ollut hyvinkin aurinkoista mutta kylmää, Maija etsii aurinkopaikkoja.

                           Terassille paistaa aurinko ja Penkin on uskaltanut tulla ulkoilmaan.

                    Tällaisia leikkonarsisseja ostin, lajiketta en tiedä, ei tiennyt oppilasmyyjäkään.

Terassille tein pääsiäisasetelman ja olen sitä kuljetellut  yöksi sisään, tälle narsissille nimilapun mukaan on lämpötila 0-25 astetta plussaa. Tete narskut olisivat olleet terassille sopivanpia, mutta minä niin pidän näistä torvinarsisseista. Lajike on nimilapun mukaan Narcissus Attraction

           Tämän kuvan kera toivotan teille blogiystävät oikein hyvää pääsiäisen alusaikaa ja pääsiäistä. 
            Pysykää terveinä ja välttäkää kevätflunssa!

Kolmas päivä toden sanoi....

eli kyllä vain terassi valmistui kolmessa päivässä.

Maanantaina koko aamupäivän satoi lunta ja räntää, onnekis iltapäivä oli poutainen.
Tiistai ja keskiviikko oli säiden puolesta ihan kelvollinen ja niin vain meidän terassi oli valmiiksi kottuna keskiviikkona noin varttia vaille neljä.
Kokosin tällaisen kollaasin terassin työvaiheista ja tietysti mukana oli myös Maija-kissa, eihän mikään työmaa tule valmiiksi ilman yleisen tarkastajan tarkkaa valvontaa.

Eilen ja tänään järjestelin terrasin sisustusta, toki tulos on vielä hyvinkin keskeneräinen. Piha terassin edessä on kuran ja saven peittämä, mutta eiköhän muutama lämmin päivä sulattele loputkin lumet ja piha alkaa hiljalleen kuivua ja pääsen sitäkin pikkuhiljaa siistimään.

Tässä muutama kuva terassista, täällä on tänään ollut melko pilvistä ja aurinko tuli juuri silloin esille pilvien takaa kun otin kuvat ja tämä kuvakulma ei sovi aurinkoiselle säälle.
Tässä ne nyt kuitenkin ovat:
 Tässä kuvassa näkyy pihan kuraisuus

 Sisustus on vielä hyvin keskeneräinen, mutta jotain kuitenkin .....

Näin aluksi  kissoille asettelin kiipeilypöntön ja yhden pesän.....terassin oikeassa nurkassa

 Jos tarkkaan katsoo niin terassilla on myös paikka Sadun Velmu pupulle, eli Velmu on meidän terassipupu.

 Vasemmassa päätyelementissä on liukuovi jonka voi lukita molemmin puolin ja tuossa keskellä pitkää sivua on tavallaan pariovet jotka liukuvat sivuille ja ne voi laittaa lukkoasentoon sisältä.
Jokainen pystyelementti liukuu omassa urassaan.
Kattoelementeissä neljässä on eteen vedettävät  läpinäkymättömät aurongonsuojaverhot, samoi läpikuultavat  aurinkoverhot on kolmessa pystyelementissä. Verhot voi helposti irroittaa ja pestä.

Voiko olla yhtäaikaa iloinen sekä surullinen!

Suren omenapuun kohtaloa, iloitsen ihka uudesta lasiterrassista.
Omenapuu on poissa, vain kanto ja pieni kasa sahajauhoa töröttää meidän olopihalla.
Melkein koko olopiha on myllerretty terassia varten.
Nykyinen näkymä on lohduton ja tässä vaiheessa en edes osaa kuvitella tai ajatella mitä tähän uudenlaiseen pihaan istuttaisin.
Tietysti uusi terassikin pitää sisustaa ja suunnitella mitä kaikkea siellä voisin ilokseni kasvattaa, kukkia, yrttejä, ym.
Helmikuun suojasäällä näytti tällaiselta:
Vielä omenapuuni on paikallaan, oleskelupaikan laudat ovat osittain purettu

 Kukkapenkin kasvit siirsin jo aikaisemmin muualle ja nyt vain toivon niiden säilyneen

 Myös aidanvieruskasvit joutuivat muuttamaan...

 Sitten tuli omenapuun vuoro, eipä tässä voi kuin surra ja pyytää vanhalta puulta anteeksi...

Nyt  lumi peittää kannon ja sahanpurukasan...

 Tässä on paikka melkein  valmiina uudelle terassille.....

 Näistä tarvikkeista se sitten syntyy...

Terassin paksut pohjalaudat ovat kasalla hieman toisaalla........

Meille on luvattu, että terassi on valmis kolmessa päivässä. Onkohan näin??
Maanantaina 7.3 se sitten alkaa ja ehkä viikon päästä olen jo ehtinyt sopeutua  tähän uuteen tilanteeseen.

Hyvää Ystävänpäivää 14.2.2016

Hyvää Ystävänpäivää teille blogiystäväni.

Laatikollinen odotusta, toivoa ja uuden kasvun ihmettä.

Eilen ostin siemeniä!

Saimme haasteen.....Ystävä- kirja

Me saimme haasteen Pirkon blogista  Elämää ja elämyksiä kiitos kaunis!


Haasteen säännöt ovat yksinkertaiset.
Kiitä haasteen antajaa
Vastaa sinulle annettuihin ystäväkirja kysymyksiin
Lisää kuvaksi/kuviksi parhaiten itseäsi kuvastavia kuvia
Keksi uudet - tai käytä vanhoja -kysymykset blogiystävällesi
Haasta mukaan ihania blogiystäviäsi
Ja kysymykset ovat:

1. Milloin osoitat todellista kärsivällisyyttä?
Pena ja samoin Maija  hiirenpyytäjät.

Pena pyydystää........miten tässä mahtaa käydä?

2. Mikä tulee ensimmäisenä mieleesi keltaisesta väristä?
Tässä vastaan minä, aurinko ja kultapallo tai olisiko kultapallo sittenkin ekana.

Kultapallo kurottaa kohti taivasta ja aurinkoa.

3. Mikä on haaveesi?
Minä vastaan ensin, siis täydellisen kaunis piha!?

Maija haaveilee kesästä maalla ja pikkumetsikön seikkailuista:

mutta on täällä kotonakin tarhassa  ihan mukavaa yhdessä Fannyn kanssa.

4. Pidätkö kinkusta - onko merkillä väliä?
Minä pidän ohuesta Parman kinkusta hapanleivän päällä ja siinä kruununa viipale tomaattia.

Ilmakuivattu kinkku, täyttä varmuutta ei ole onko Parman kinkku.

Maija pitää kaikista leikkelekinkuista ja saa joskus aamulla sitä herkkua puoli siivua.

Tämäkin aamu on alkanut pienellä kinkkusiivulla.

5. Minkä ostaisit (yksi asia), jos olisit rikas?
Minä palkkaisin palvelijan ja puutarhurin ja eläisin herroiksi!
Maijalla ja Penalla sekä Fannyllä on jo palvelija eli tuskin muuta niin isoa juttua he enää kaipaisivat.

6. Mikä on lempiruokasi?
Minun lempiruokani on ehdottomasti Silakkalaatikko. Hyvää silakkasaatikkoa ei mikään korvaa.
Maijan ja Fannyn lempiateria on keitetty järvikala, siis hauki.
Pena ei ymmärrä kalan päälle ollenkaan, siis järvikalan.

7. Mikä on lempiharrastuksesi?
Kissoilla leikit ja lepäily, minulla nyt juuri kaikenlainen puuhastelu kotona sisällä ja ulkona.
Yhteinen harrastus kissojeni kanssa on ollut näyttelyissä käyminen ja monet monet mukavat muistot ovat näiltä ajoilta. Mutta aika aikaa kuta ja nyt kaikenlainen puuhastelu kotona ja kesäkodissa ulkona ja sisällä antaa päiviini riittävän sisällön 

Kissojen näyttelymenestys on ollut kohtuullisen hyvä, tässä muutama pysti.

Nyt kun elämänmeno tässä on pikkuhiljaa asettunut kotikeskeiseksi yksi mukava harrastus on ns nojatuolimatkailu.
Muistella mennyttä aikaa ja tehdä matkoja sinne missä joskus on itse ihan fyysisesti käynyt. Tässä yksi kohde.

Viime syksynä tein turistimatkan Lappiin ja yksi kohde oli  tarunhohtoinen Lemmenjoki, joki jolla on suuri historia kultajokena. Tätä jokea olen kulkenut kesällä veneellä ja vaeltanut rinkka selässä rantapolkuja kierrellen sekä talvella hiihtäen vetäen perässäni ahkiota. Mietin ja muistelen monesti näitä kultaisia aikoja.

8. Mitä teet kun näet hämähäkin?
Minä en pelkää hämähäkkejä ja yritän niitä pelastaa kissojen kynsistä. Vanha kansansanonta: jos tapat hämähäkin niin se tietää pahaa.
Ilmeisesti kissat kaikki niitä pyydystävät.

9. Osaatko uida?
Kyllä osaan uida muutakin kuin käsipohjaa. Uinti on mukavaa.
Meidän ensimmäinen kissa Sylvi hyppäsi veneestä veteen ja olisi uinut rantaan jos en olisi  vetänyt kissan valjaistaan veneeseen. Tästä tapahtumasta ei ole kuvaa, mutta olipa kissa märkä ja kurjan näköinen ressukka.

Sylvi oli ihana kilpparikisu

10. Mikä on sinulle paras paikka?
Ehdottomasti koti ja mottomme kissoilla ja minulla voisikin olla "poissa hyvä mutta kotona paras"

Kotona on hyvä olla

Tässä kopion Pirkkoa eli:
Tämä haaste lähtee eteenpäin näillä samoilla kivoilla kysymyksillä. Haastamme blogit (ihmisen ja/tai kissat oman valinnan mukaan):
Minä haastan :
Muorin kissat  
Tämä Ystävä-kirja on täällä blogeissa jo kulkenut pidenpään eli taidan haasteen jättää vain tähän yhteen.