tiistai 6. marraskuuta 2018

Kuvia menneeltä lokakuulta

Ajatuksissani palaan vielä menneeseen, en toki kauas lokakuulle kuitenkin.
Loistavasta syksystä olemme saaneet täällä eteläisessä Suomessa nauttia ja nyt  kun tuo aika ei  ole vielä painunut unohduksiin laitan muutamia kuvia muistini virkistämisekseni.
Hiljaista täällä minun blogissani on ollut ja monesti olen jo ajatellut sen lopettamista tai ainakin sen jättämistä tauolle. Katsotaan nyt mitä aika tuo tullessaan?

Lokakuun alkupuolella vielä moni kukka hehkui täydessä loistossaan ja niin tämäkin samettiruusu.


ja myöskin tämä tumma maksaruoho, nimi on tallessa mutta eipä ole muistissa!!


Jotain kummaa täällä meidän taloyhtiössä touhuttiin koko syyskuun ja menihän tämä urakka osittain myös lokakuulle: Me saatiin uudet peltikatot ja kestihän se urakka ehkä hieman yli arvioidun ajan.


 Meidän talo oli viimeksi paketissa ja saihan siitä osansa myös muutama kukkapenkkikin. Ei kuitenkaan syntynyt mitään suurta vahinkoa.


Maijan ja Penan mökki alkaa olla melko kehnossa kunnossa ja sen toi kyllä Maija tässä eräänä päivänä hyvin selvästi myös esille eli näin: Murjotan täällä, mökki on tosi kehnossa kunnossa


 ja jos ette usko, minä nyt pahasti irvistän.


 ja käännän itseni pois ja katson ihan muuanne!


 ja pahinta vielä, menen ja teen asiani kukkamaahan. Siitäs saitte...! Oi ja voi voi.


Onneksi kaunis lokakuun ruska meitä täällä helli monena päivänä  ja uskon Maija-kissan siitä myös nauttineen. Kuva on otettu meidän parvekkeelta.



Täällä sisätiloissa innostui kukkimaan kiinanruusu ja sehän täällä vielä nytkin on kukassa.


Lokakuun loppupuolella teimme pienen pyrähdyksen kesäkotiin ja se oli ilmeisesti nyt tämän vuoden viimeinen käynti, voi miten paljon sinne jäikään jälkeemme tekemätöntä työtä!

Tässä kuvasarja eräästä kesäkodin sumuisesta päivästä:
Alakuloinen maisema, kuitenkin se on yksi kuva minun mielimaisemastani, kynnetty pelto ja syystalveen hiljentyvä sumuinen maisema. ♥



                                   Ruusuangervo jaksoi sinnitellä ja piti vielä  kauniit lehtensä.


              Palsakuusi on kasvanut niin pituutta, että eipä näytä latvus mahtuneen kuvaan.


 Pikkumetsikkö alkaa tästä ja jos oikein katsoo niin tuolla salavan takana on aluillaan yksi lehtikomposti.


 Saunan pihakoivu oli vielä täydessä keltaisessa loistossa, nyt nuo lehdet värittävät saunan edustaa ja polkua. Nähdään kesäkoti taas ensi keväänä, sitä täällä toivomme ja odotamme: ♥♥



6 kommenttia:

  1. Maija näyttää tosiaan hieman pitkästyneeltä. Olisiko syysapeutta kenties?
    Ihanasti kukkivat samettikukkasi vielä lokakuulla.
    Mukavaa marraskuun jatkoa sinulle ja rapsutuksia Maijalle.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Kruunu Vuokko!
      Samoin sinulle myös mukavaa marraskuuta ja kiitos, minä olen Maijaa rapsutellut ja kertonut keneltä ne tulivat.

      Poista
  2. Tassut Maija ** Jotta saa itselleen kuuluvat etuudet, on syytäkin näyttää joskus mieltänsä! - Max

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ohos Max! Tuskin uskallan kertoa Maijalle terveisesi, tulee vain liian vaativaksi. Tassut kuitenkin,Max ja kerro terkut Pepsille!

      Poista
  3. ihana Maija!
    kynnöspeltokin on todella kaunis, itse tykkään kanssa pellon vuodenkierrosta
    toivon ettet lopettaisi kokonaan blogiasi, taukoa voi aina pitää ja sitten taas palata blogistaniaan kun itselle sopii. itsellenikin tulee välillä melko pitkiäkin taukoja kaiken muun mennessä blogin edelle. tauon jälkeen on aina mukavaa huomata, ettei kaikki ole sentään unohtanut. elämme samanlaista rytmiä, mekin kävimme laittamassa syyslomaviikolla mökin talviunilleen, taas vasta keväällä menemme seuraavan kerran. mukavaa marraskuuta Sinulle ja kisuille!

    VastaaPoista
  4. Kiitos Ilona, oli ilo saada sinulta kommentti tänne. Harvakseen olen tänne kirjoitellut ja monesti miettinyt mitä tämän blogini kanssa tekisin, lopetella tai pitää taukoa?
    Ehkä tämä syksy tuo tullessaan harmauden lisäksi myös alakulon ja omat kirjoitusaiheet tuntuvat kovasti puisilta.
    Jotenkin tuo syksyn viimeinen käynti kesäkodissa tuntuu niin apealta ja kevät tuntuu olevan vielä kovasti kaukana. Tämä tuleva joulu on nyt kolmas joulu jota emme vietä kesäkodin rauhassa ja hiljaisuudessa ja se ehkä on juuri se asia josta on minun ollut vaikea luopua ja hyväksyä.
    Kaiketi kuitenkin iloisiakin asioita löytyy.....

    VastaaPoista


Kiitos kommentista, se ilahduttaa aina.