perjantai 9. elokuuta 2013

Huoltohommia ja kaikkea jonninjoutavaa

ja tätähän taas riittää.
Tulimme tänne ihka omaan kotiin keskiviikona ja kaikenmoista huoltamista riittää.
Pyykkikone on käydä puksuttanut ja kiireisimmät hommat alkavat olla tehtynä. Pihassa on vielä toivomisen varaa ja nyt tänään jos tuo luvattu sade ei tänne tule ajattelin tulopihan nurmea hieman leikata. Pienihän tuo varsinaisen nurmikon ala on joten sen yleensä leikkaan käsin tai sitten sähköleikkurilla. Tarhapihan yleensä hoitelee isäntä.

Tulopiha on rehevän kasvuston peitossa ja ihme kyllä tuo kukkapenkki jota keväällä uudistin on aika hyvin pysynyt kuosissaan. Vuorenkilvet ovat levinneet ihan luvattomasti ja niitä ajattelin siirtää tuonne kesäkodin Takapajulan onnettomaan kukkapenkkiin.



Pieni matala kuusi, joka on aivan ulko-oven vieressä taitaa olla menetetty, se on kärsinyt kuivuudesta ja tuskin enää virkoaa. Yritän sitä viekä kastella ja katsotaan sitten keväällä vieläkö se jaksaa kasvaa.
Naapurini Eila oli tuonut kirppikseltä tämän ihanan kissan ja laittanut kiinalaisen maljakon somisteeksi ja lohdutuksesi minulle. Hän arvasi, että surisin tuon pienen kuusen kohtaloa.

Innostuin kokeilemaan vieläkö vanha digini ottaa makrokuvia. (pudotin kameran Italian reissulla ja se vähäsen kärsi) Tässä kokeilun tuloksia:

Tällä kukalla on monta nimeä: Lapin orvokki, juoppo Alfred ja Apina

Vuohenkello

Jokin krysanteemilajike tämä, sain siemenestä kasvatetun taimen.
Harvinainen ilmiö täällä meillä, rastaat ovat syöneet punaisia viinimarjoja. Sitä ei ole ennen tapahtunut ja olen voinut säästää pensaassa marjoja hyvinkin kauan. Viime vuonna marjoja jäi muutamaan oksaan ja ne olivat siinä vielä kun satoi ekat lumet.
Toki marjoja on vielä pensaassa ja tänään ne olisi sieltä poimittava, samoin keltaiset karviaiset.
Myös mustaherukoita on jonkin verran ja joko tänään tai huomenna keitän yhden maijallisen sekamehua. Loput marjat jos vielä jää, ne saa syödä, joko rastaat tai me eli kuka ensin ehtii.

Siis sinne kesäkodin pihalle jäivät kaikki istutukseni ja kukkani. Ruukkukukkien kastelusta pitää huolen naapurini Liisa, hän sanoi käyvänsä ilmojen mukaan vaikka joka päivä. Toppuuttelin, niin hän vain totesi että, liikunta tekee hyvää. Liisan koti on ihan lähellä pienen metsäsaarekkeen takana ja suorinta tietä olisi matkaa noin 300 metriä, tietämyöden puolet enenpi.

Daaliat ja niitä on 15 yksilöä ja muutamat pienet lisäksi. Melkein kaikissa daalioissa on jo isot nuput ja nyt keskiviikkona oli kukassa  kaktusdaalia valkoinen leidi ja pyöreäkukallinen lillehammer.
Hyvin tumman punainen arabian yö ja punakeltainen kaktusdaalia.
Ajattelin vielä ennen lähtöä käydä ne kuvaamassa, mutta siinä lähdön hässäkässä se unohtui ja pieni sade myös edesauttoi unohtamista.







6 kommenttia:

  1. Ihana naapuri sinulla. Kaunis tuo krysanteemisi, ihan outo tapaus minulle. Onko monivuotinen ?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hei, vastaus valkoisen kukan taustoista.Sen nimi viittaa jotenkin Tanskan kuningatareen. Naapurini oli tällaisen kukan viime vuonna ostanut ja niiden kukkien siemenistä on tämä yksilö. Kukka on siis yksivuotinen ja kuulema sopii myös kuivakukaksi.

      Poista
  2. On siinä tekemistä, jos pitää kahden kodin puutarhat hoitaa ja huoltaa. Onneksi on ihania naapureita.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niin, minua on onnistanut mukavilla ja auttavaisilla naapureilla, täällä kaupungissa ja maalla. Ihan mukaavahan se on puuhastella puutarhassa,tosin täytynee myöntää joskus tuntuu siltä, että tätäkö se koko kesä on ja tähänkö se kaikki aikani menee.
      Sitten taas, vastapainona kissat ja luonto kaikkine vivahteineen.....

      Poista
  3. Bloggareilla näköjään suuri kiihko ottaa noita lähikuvia. Alkaa syksyn tulo varmaan jotenkin huolestuttaa. On kuvia mitä ihailla!
    Minulla ainakin melkein kaikki perenat ovat jo kukintansa lopettaneet. Ryhmäruusut ja kehäkukat loistossaan.
    Mitäs kissat tykkäsivät tulla takaisin?

    VastaaPoista
  4. Hei, kissat ovat niin tottuneet tähän paikan vaihtoon. Toki onhan se liikkumatila täällä paljon pienenpi. Täällä kissat voivat vapaasti liikkua tarhassaan myös yöaikaan ja sitä ne mieluusti tekevät.
    Syyskuussa meillä on vielä yksi pidenpi aika maalla ja muutamia lyhyenpiä käyntejä ennen talven tuloa.
    Rapsutuksia kissoillesi, meiltä kaikilta.

    VastaaPoista


Kiitos kommentista, se ilahduttaa aina.