torstai 8. syyskuuta 2016

Sunnuntaipäivä Sastamalassa

Aamulla melko varhain lähdimme Maija-kissan kanssa ajelemaan kohti kissanäyttelyä, pieni koukkaus keskikaupungilla ja saimme matkaseuraksi kissaystävämme Hildan.
Koko ajomatkan Sastamalan kansainväliseen kissanäyttelyyn satoi ja muutama vaaran paikka vesiliirtoon oli tarjolla, mutta onneksi matka meni hyvin ja olimme hyvissä ajoin näyttelypaikalla.

Eläinlääkärintarkastus meni ilman mitään jonotusta ja pian sisällä näyttelyhallissa oli Maijan häkki vaatetettu ja kissa pääsi omaan rauhaan, Maija osaa tehdä häkistään hyvin persoonallisen ja oma rauha löytyy kun ryömii pohjavaatteen alle. No ei Maija siellä uppeluksissa kauan viihtynyt mutta kuitenkin häkkin pohjavaate oli täydellisesti myllätty ja kissa tyytyväinen.

Näyttelypäivän kulku oli hyvinkin tiivis, mutta ihan juoksuksi ei kuitenkaan tarvinut pistää. Näyttely oli yksipäiväinen kahden sertin näyttely eli samana päivänä oli mahdollisuus saada kaksi eri arvostelua ja kaksi sertiä. Maija osallistui myös veteraaniarvosteluun ja niitäkin oli kahdet. Kaikkinensa kissalle tuli neljä eri arvostelukertaa ja siinähän sitä mennä hipsutelttin tiiviissä tahdissa eri tuomarien pöydille. Neljä mukavan tuomaritädin pöydällä sai Maija itseään esitellä.

Ja Maijahan teki tämän esittelynsä erittäin hyvin, Maija oli molenpien tuomarien paras kastraattinaaras eli NOM ja sitten toisessa paneelissa Maija oli myös BIS kissa. Veteraaniarvostelu oli myös menestys, Maija oli toisen arvostelun paras naarasveteraani ja toisessa naarasveteraaneista sijalla kaksi.
Veteraaniluokkaan kissa voi osallistua kun ikää on seitsemän vuotta ja juhannuksen tienoilla Maija täytti seitsemän. Veteraaniarvostelu on sellainen mukava ja rento tapahtuma siinä saman kategorian
naaraat ja urokset arvostellaan erikseen ja kissat laitetaan järjestykseen ykkösestä ylöspäin. Lopuksi voittanut uros ja naaras vielä kilpailevat keskenään ja voittaja on siis kategorian paras veteraani.
Maija siis hävisi upealle Ocicat urokselle ja tulokset olivat veteraaniluokissa paras naaras ja toiseksi paras.
Sanoisin, että täydellinen näyttelypäivä.


Maija myös valmistui Grand International Premieriksi eli GIP ja tästä voi vielä edetä korkeinpaan luokkaan eli Supreme Premieriksi, mutta se on taas ihan eri juttu ja me mietimme Maijan kanssa tämän asian hyvin tarkkaan. Jos lähdemme tätä titteliä saavuttamaan se tietää monia näyttelykäyntejä ja aiankin yhtä matkaa näyttelyyn ulkomaille . Mene ja tiedä...!
Kuvassa on Maijan Best In Show ruusuke ja hieman erikoisen näköinen palkintopokaali.

tiistai 16. elokuuta 2016

Elokuu jo puolessa...

Elokuu on kerinnyt puoleen ja yleisilme ainakin täällä meillä on ollut hyvinkin sateinen.
Sataa, sataa ropisee ja illat pimenevät, se on merkki alkavasta syksystä.

Tämä kesä on ollut aivan erilainen edellisiin kesiin verrattuna, nyt en tarkoita yleensä kesää vaan juuri meidän kesää ja rivitalopihan uutta ilmettä.
Meidän oleskelupihaa oli hallinnut yli kolmekymmentä vuotta kaunis riippuvaoksainen Rautatienomenapuu Malus Hyvingiensis

ja nyt se on poissa. Puu kaadettiin tämän vuoden helmikuussa ja nyt siitä on jäljellä vain kanto.
Kevääällä puun alla kasvoi kelltaisenaan jalokiurunkannusta.

Syy puun kaatamiseen oli maaliskuussa pystytetty lasiterassi ja laajaoksaisesta puusta olisi jouduttu poistamaan liian paljon oksia. Omenapuu olisi ollut täysin rujo ja piloille pilkottu torso.

Nyt elokuussa on uusi piha saanut jonkinmoisen alustavan ilmeen, se ei suinkaan ole vielä valmis, mutta tässä pisteessä nyt ollaan. Jonkin kivan pensaan haluaisin pihalle istuttaa, ehkä höyhenpensaan tai jotain muuta!

 Kuva pihan yleisilmeestä ja pihahan on myös kissatarha..

 Keskellä kukkapenkkiä on omenapuun kanto ja siinä ruukussa pientä samettikukkaa..

 Etualalla ruukussa sulkahirssi..ja ehkä juuri tähän kohtaan istutan pienen pensaan.

 Tällainen kuvakulma, kissamökki vastakkaisella aidan seinustalla..

 Siperian pihta kasvaa tarhan takana, tarhassa on myös Maijan rakastama istuinpenkki ja niitä kaksin kappalein..
 Kuvakulma naapurin raja-aitaa vasten..

 Vasemmalla on oliiviruukku ja sen juurella on verenpisara, se juuri nyt on aukaissut nuppunsa..

 Kuva tarhan ovelle ja sen takana kukkii ruusuangervo..

Sulkahirssi, minulle ihan uusi tuttavuus. Harmi se ei talvehdi ja on hyvinkin kylmänarka..

Keväinen runkoruusu kukkii toista kauttaan..

Runkoruusun juurella kukkii orvokki..

 Terassin katolta tuleva sadevesi johdetaan  kauemmas pihan maaperään näin, tuota syöksytorvea pitää jatkaa jollain fiksummalla tavalla!

 Tämä systeemi on minun oma kokeiluni ja vielä ei ihan valmis. Tänään systeemiä hieman paranneltiin ja vesi juoksee nyt kauemmas "alamäkeen" Ajattelin istuttaa alajuoksulle esim. muutaman lakan taimen tai jotain muuta kostean paikan matalaa kasvia?..


 Näihin tunnelmiin tällä kertaa päättyy elokuun kuvasarja..

keskiviikko 27. heinäkuuta 2016

Lämmintä ja laiskottelua...

Täällä ei varsinaiseti ole ihan paahtava helle, mutta minulle ihan riittävästi ja siksi tämä päivä meni melkein laiskottelun puolelle.
Täällä kesäkodissa riittää leikattavaa nurmikkoa, varsinaisesti ihan tekemällä tehtyä nurmikkoa ei ole kuin yksi isohko alue, mutta se on onkin se helpoin hoidettava.
Aikanaan tämä alue oli viljeltyä peltoa ja sitten kun suvun jälkikasvu tuli palloiluikään niin pellosta tehtiin jonkinlainen jalkapallokenttä. Kaikki muut alueet on ajan saatossa muodostuneet nurmikoksi, täällä on ollut paljonkin omenapuu ja marjapensasistutuksia ja nyt kun täällä ei enää ole vakiuista asutusta on nurmikko ikäänkuin tullut kaiken muun tilalle.
Pitäähän nurmikkoalueet hoitaa ja siinä sitä onkin kesälle melkein jokapäiväinen puuha. Tähän työhön on meidän vanhaan autotalliin kertynyt melkoinen kokoelma leikkureita.
Päältä ajettava leikkuri, kaksi lykättävää pensakonetta ja sitten pieni näppärä sähkökone. Löytyy vielä iso vanha lousku jolla voi leikata melkein matalaa pajukkoa ja kone otetaankin vain silloin esille kun jotain oikein pahaksi päässyttä heinikkoaluetta pitää leikata ja silloinkin vain jos lousku haluaa käynnistyä.
Ei pidä unohtaa akkukäyttöistä strimmeriä, sitäkin tarvitaan ellei viitsi polvistua ja leikata ruohosaksilla ja niitäkin on muutamia.
( viime keskiviikkona toinen pieni sähkökone matkasi jäteasemalle )

Viime kesänä ostin mielestäni näppärän sähkökoneen ja olenkin ollut siihen oikein tyytyväinen. Samoin viime kesänä ostin myös työnnettävän pensakoneen ja sekin on ihan laatuisa, tosin jos ääntä verrataan niin sähkökone käy niin tasaisen hiljaisella äänellä.

Tässä tämä minun oma lellikkini nyt sitten esiintyy:

 Tällä pääsee hyvin lähelle kukkapenkkien reunaa ja kone on melko näppärä käännöksissään.
Huom. meillä kukkii vielä jouluruusu, näissä molemmissa kuvissa se näkyy.
Konetta voi käyttää niin, että se kerää ruohosilpun tai niin, että ruohosilppu "lentää" sivulle.
Tässä kuvassa on paikoillaan silpun kerääjä.

 Koneella pääsee hyvin pensaitten alle kuten tässä kuvassa kone on menossa punaherukan alustalle.

Tässä kone on ilman silpun kerääjää ja silloin se on käytössä vieläkin näppäränpi. Tuo sähköpistoke on mielestäni hyvin sijoitettu ja johto myös pysyy hyvin.
Sähkökoneen ehkä yksi epäkäytännölisyys on tuo pitkä sähköjohto, mutta kyllä sen käytön aika pian oppii.
Tässä osa meidän marjapensasmaata..

 Punaherukoista näyttää tulevan melko hyvä sato..eli huomenissa aloitan mehujen keiton.

 Tässä marjapensasmaata hieman eri kulmasta.. edessä on punaherukkaa ja taenpana mustaherukkaa..

Vasemmalla pieni pala pallokenttää ja oikeassa alakulmassa on pieni pala vehnäpeltoa ja niin on lämmintä, että autoakin näemmä pitää tuulettaa..

Tässä minun Kesäkukkani:

Epätarkka kuva, kuvassa Mårbackapelargoni Dronning Ingrid

torstai 21. heinäkuuta 2016

Kaaos kukkapenkeissä ja koko pihamaalla.

Niin kesä on vierähtänyt jo pitkälle, heinäkuukin yli puolenvälin.
Olemme nyt täällä kesäkodissa ja tuntuu siltä, että onkohan koko piha ja puutarha ihan Jonninjoutava juttu.
Olimme poissa kesäkodista melkein kolme viikkoa ja kyllä se näkyi ja varsinkin kukkapenkit olivat yhtä sotkua, oli valta vaihtunut ja rikkakasvit riemuitsivat.
Yksi kuva kuitenkin kaupunkikodin tarhan pihasta, vihdoin viimein saimme terassin edustan melkein lopulliseen asuun ja tässä tulos. Terassin edus on tasoitettu ja portaat koottu betonielementeistä. Nurmikko odottaa vielä uusimista ja katsotaan mitä muuta vielä pitäisi tehdä....?




 Kesäkodin pihakierroksella Maija-kissakin näytti kovasti surulliselta eli ei oikein hyvältä näytä,


 Kaunein kukka pihalla olisiko tämä ohdake!



Myskimalva sentään kukkii,


Daaliapenkissä näyttää lupaavalta!

Punapäivänhatun nupulla lepäilee pieni leppis,

 Olisiko tämä perhonen kultasiipi!


Vehnäpelto tekee tähkää,


mutta, joko on pihlajassa syksyn merkit!


Tästä sekasotkusta jatkan huomenna,,,,,

Maija on tyytyväinen niin kotona kuin täällä kesäkodissa jos vain saadaan pihapiiri kuntoon.


torstai 23. kesäkuuta 2016

Muutama otos kesästä, versio numero 2

Aika rientää ja kesäkuu on jo pitkälti yli puolenvälin, huomenna on juhannusaatto.
Ihan näin lyhyttä juttua en todellakaan tarkoittanut tänne laittaa, mutta bloggeri ehti tehdä omat päätökset ja tallensi jutun ihan omia aikojaan.
Muutama kuva tosiaan tänne oli tarkoitus ladata ja laitanpa ne nyt tänne.

Tämä kuva on Suvikummun Marjan pihasta ja varmasti moni muukin tämän kukan blogitapaamisemme aikana itselleen tallensi.

Päivänlilja kukkii tänä vuonna mielestäni ihan hyvin ja taustalla kukkii ihanasti harakankello, sitä me lapsena nimitimme koirankelloksi.

Vanha leikkimökki odottaa, vieläkö tällä joku lapsonen joskus piipahtaa? Ehkä ensi kesänä suvun nuorin täällä leikkii, toivottavasti.

Kaksi rentoa itsellistä ihanaa kissaa, Ruusa Suvikummusta ja

Maija- kissa Tampereelta

Pionin kukka avautumassa
Tämän kuvan kera lähetän teille blogiystävät kesäiset terveiset täältä kesäkodista ja toivotan teille oikein hyvää ja kaunista juhannusta.

Muutama otos kesästä.

Aika rientää ja kesäkuu on jo pitkälti yli puolenvälin, huomenna on juhannusaatto.

sunnuntai 5. kesäkuuta 2016

Täällä ollaan ja ihmetellään......

Niin ihmeeksi se pistää kun ajattelee tätä tämän kevään ja kesän tuloa.
Kaikki tuntuu tapahtuneen todella nopeasti ja nyt kun ilmat viilenivät tulee väkisinkin mieleen, siinäkö se kesä oli, niin oliko?

Vajaa viikko kesäkodissa on taas ohi ja täälläkin kaupunkikodissa olemme olleet melkein viikon, hupsista aika siis rientää ja mitä onkaan saatu aikaiseksi?
No eipä oikeastaan juuri mitään, kaikenlaista pientä ja suurta toivetta ja ajatusta siitä minkälaiseksi tuo meidän olopiha nyt oikeastaan muodostuu!

Suurin urakka oli kesäkodissa daalioiden istutus ja niitähän tuli kaikkinensa maahan kaksitoista kappaletta  ja sitten vielä ne monet pienet sivupalat joita laitoin ympäri kukkamaita, toiveena niiden kasvaminen ja vankistuminen. Monet pienet sivumukulat innostuvat hyvinkin kasvuun ja syksyllä ne voi taas korjata kellarin suojiin.

Kuvassa muutama aurinkoon nostettu daalioiden säilytyslaatikko, Penakin siellä näyttää keinussa puuhiani valvoneen...
Päivät kesäkodissa olivat täynnä työtä ja touhua ja sitähän näin kesäaikaan tietysti riittää.
Ihan kaikkia perennamaita en suinkaan ehtinyt kunnostaa ja odottelen vielä muutamien perennojen kohtaloa miten ovat selvinneet viime talvesta.

Melkein voisi luulla, että lumisade on tästä yli pyyhkäissyt..... runsaasti kukkineet omenapuut varsistivat terälehtiään....

Marjaomenapuu oli täydessä kukkaloistossaan....

Kesäleimu ja särkynyt sydän kukkivat, mutta ei läheskään niin loistokkaasti kuin edellisenä kesänä....

Sireeni kukkii ja tuoksu oli huumaavaa....

Vehnäpelto orastaa......

Tällainen yleisnäkymä kesäkodin pihapiiristä......
Täällä kotipihassa on myös kesä kerinnyt.......melkein täyteen  "kukkaan"

Pääsiäisesikko innostui uuteen kukoistukseen......

Tällaisesta luonnonkukinnasta minä pidän......

Minulle niin rakas poimulehti.......

Rodo kukkii melkein kuin puolivaloilla......
Tästä jatkuu se ehkä vaikein osio, miten tuon olopihan saamme taas kauniiksi, nyt vielä kiurunkannukset kukkivat kaadetun omenapuun kannon ympärillä, mutta mitä sitten!
Niin monia ajatuksia mielessäni liikkuu, mutta, mutta.........koskahan on valmista jos nyt tällä viikolla aloittaisi jostain kulmasta!