torstai 1. lokakuuta 2015

Siinäkö se oli, syyskuu.

Tänään heräsin sateen ropinaan ja ulkona oli harmaa lokakuun aamun sarastus.
Tänään myöskin aloitin vapaaehtoistoimintani ikäihmisten tietokoneen käytön salojen ja solmujen opastuksessa ja ohjauksessa. Tästä mukavasta harrastuksesta olen pitänyt pitkän kesäloman ja vieläkään en ole mukana ihan täysillä.
                                                          
 ATK Seniorit Mukanetti ry

Päiväni oli aika leppoisa ja ihan vallan vaikeita ongelmia ei tänään meidän asiakkailla ollutkaan.
Ehkä sana rohkaista oli taas tänään valttia ja samoin maltti. Mikähän se on, että monesti me hieman ikääntyneet olemme tämän tietokoneen kanssa aika malttamattomia ja monesti hiirikäsi ihan vallaton.
Me tutorit eli vertaisohjaajat emme ole ammattilaisia vaan lähinnä rohkaiseva tuki monelle ikäihmiselle joille tänä päivänä tietokone on oikeastaan välttämätön väline pysyäkseen ajan ja tiedon
 hermolla. Yksi tärkeä ja kannustava asia on osata itsenäisesti toimia verkkopankissa ja hakea hyödyllistä tietoa netin syvistä syövereistä.
Tutorikin oppii aina uutta ja tänään sain tutustua Huawei tablettiin, yhdessä tutustuimme asiakkaan ihka uuteen laitteeseen ja aikamme sitä tutkittuamme sieltä  löytyivät juuri ne ongelmat ja ohjelmat joihin asiakas tuli hakemaan tukea ja opastusta. Me varmaan olimme molemmat tyytyväisiä, asiakas sai opastusta ja minäkin opin uutta.


Syyskuun kuvia.                        Vihdoinkin perhoset ilmestyivät


Neitoperho punapäivänhatulla

Neitoperho elokuun asterin kukinnoissa

Nokkosperhonen

samoin tämä


Ihana kuin siilin selkä....


Yksi ainoa
Tämä syksy ei meillä ollut omenasyksy, meille tuli kaikkinensa ehkä kaksikymmentä omenaa neljästä omenapuusta ja tässä tämä ainoa ihan moitteeton kaneliomena. Kaikki muut omenat olivat täynnä pihlajanmarjakoin käytäviä.

Tämä kummajainen on mangolin rento kukkavarsi eli sato oli ihan minimaalinen

Oikeastaan kukkavarsi on tavallaan aika kaunis

Sininen enkeli on vielä täydessä kukassa.

Tämä verenpisara ei ehtinyt ollenkaan täyteen kukkaloistoon, toivottavasti saan sen talvetettua.

Puimuri täydessä työssä, onneksi poutajaksoja riitti syyskun loppupuolellakin.
Tervetuloa uudet lukijat, se on minulle suuri ilo.

14 kommenttia:

  1. Ihania perhoskuvia kauniita muutkin kuvat:)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Ritva, perhosia on mukava kuvata, joskus onnistuu joskus ei.

      Poista
  2. Vastaukset
    1. Kiitos, perhosia on mukava kuvata se on aika haasteellista.

      Poista
  3. Viime päivinä perhosia on näkynyt todella paljon. En tiedä, kuinka tavallista se on näin lokakuun alussa. Tosin ulkona on aivan uskomattoman lämmintä, tänääkin. Meillä ei nimittäin ole juurikaan viime aikoina satanut, vaan aurinko paistaa joko ihan täydeltä taivaalta tai ainakin pilvien lomasta.
    Nostan hattua vapaaehtoistyöllesi. Tänä päivänä yhä useammat palvelut siirtyvät nettiin ja siinä on vanhuksilla työtä oppia niitä käyttämään. Anoppini on aina suhtautunut positiivisesti uusiin asioihin ja on jo pitkään maksanut laskunsa netissä. Hän myös käyttää Espoon kaupungin terveyspalveluita netissä. Sen sijaan omista vanhemmistani äiti ei suostu laisinkaan edes vilkaisemaan tietokonetta. 87-vuotias isäni osaa lukea lehtiä ja jonkin verran hän myös löytää tietoa netistä. Tulostuksen joudun hänelle opettamaan nykyisin kerran viikossa uudelleen. Verkkopankkia ei kumpikaan ole suostunut avaamaan, vaikka olen sanonut auttavani niin paljon, kuin tarvitsevat. Monet vanhukset haluavat säilyttää itsenäisyytensä ja siksi kieltäytyvät netin käytöstä. Kokevat joutuvansa pyytämään toisten apua. Kaikista ei ole netin käyttöä opettamaan. Monet ammattilaiseksi itseään kutsuvat istahtavat koneen ääreen ja sormet kiitävät näppäimillä sinne ja tänne. Ei sellaisessa opissa kukaan mitään omaksu. Ihmisen pitää antaa itse painella näppäimiä, jolloin tieto ja taito ikäänkuin imetään käytännössä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos,
      vertaisohjaajan työ on mielenkiintoista mutta aikaa se toki vie. Toisaaltaan onhan se vapaaehtoista, mutta kyllä siihen täytyy myös sitoutua ja olla valmis tekemään ne ohjaukset jotka on viikkokalenteriin itselleen merkinnyt.

      Poista
  4. Tuollainen vapaaehtoistyö on todella arvokasta ja siitä saa
    vielä itselleenkin hyvän mielen. Nuoret ovat tosi näppäriä niiden koneiden kanssa, mutta usein liian kärsimättömiä opettajiksi. 'Vertaistukihenkilöt' ovatkin siksi tosi tarpeellisia :)
    Tänä vuonna perhosia alkoi näkyä tosi myöhään, vielä tällä viikollakin niitä on näkynyt vaikka kuinka paljon. Mahtavatko nyt häipyä myrskyn mukana? Täällä on tosin ollut kaunis ja lämmin päivä, nyt illemmalla on alkanut tuulla, mutta ei erityisen myrskyisästi kuitenkaan.
    Leppoisaa viikonloppua :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Marja,
      kyllä tästä vapaaehtoistyöstä saa myös itselleen "hyvää". Juuri onnistumisen ilo on suuri molemmin puolin.

      Poista
  5. syyskuu sujahti todella nopeasti, onneksi olemme saaneet nauttia kauniista syyssäästä lähes koko maassa:)) viimepäivinä perhosia on riittänyt pihamaalla, tykkäävät syysastereistakin, onneksi näin, koska keskikesällä en nähnyt yhtäkään. tuo vapaaehtoistyösi on kyl hieno homma, nostan hattua Sinulle!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Ilona,
      syyskuu oli tosiaan niin lämmin ja nyt sitten tuli pakkaset.
      Vapaaehtoinen vertaisohjaaja on monesti se ainoa tuki joka jaksaa ohjata ja innostaa silloinkin kun taidot ovat ihan hukassa. Kärsivällisyys on se joka palkitsee molemmin puolin.

      Poista
  6. Syyskuu oli kaunis, ja ihmeen lämmin, kukat kukkivat vieläkin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Syyskuussa kukat vielä kukkivat ihan kuin elokuussa ja nyt sitten pakkanen lopetti tuon loiston.

      Poista
  7. Arvokas homma sinulla tuo vapaaehtoinen tietokoneohjaus! Kaikkea hyvää sinulle!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Leila ja kisuille rapsutukset sinne.....

      Poista


Kiitos kommentista, se ilahduttaa aina.