Pientä pakkasta ja

ihanan aurinkoista.

Tällainen viikon värikollaasi 201.  Täältä löytyvät muut viikon värikollaasit.

Kellarin kätköissä,

sinne pitkään pimeään vein lopullisesti viime sunnuntaina talvetettavat kukkani. Tärkeimmät ja eniten aikaani veivät daaliani ja niitä oli yhteensä 13 juurakkoa.
Kellariin joutuivat myös verenpisarani ja osa pelakuistani. Lisäksi kelarista löytyy myös yksi onneton hidas pasuuna ja pari apinankukkaa ja sitten vielä sininen kukka jonka nimeä en tiedä. Tässä tulikin lueteltua tärkeimmät, unohtamatta yhtä sinisarjaa ja kahta valkosarjaa.

Toivottavasti kukkani viihtyvät ja voin keväällä taas tuoda ne päivävaloon ja odotella niiden kasvua ja kukintaa.
Kokonaan en kukkiani kellariin hylkää, jos nyt vielä ennen joulua käymme kesäkodissa niin tietysti käyn myös kellarissa ja puhelen kukilleni. Verenpisarat ovat siinä vaiheessa pudottaneet melkein kaikki lehtensä ja siksi siivousta riittää. Jos ruukut näyttävät kovin kuivilta annan hieman vettä, ei kuitenkaan kuin muutaman rahtusen.
Yleensä joulua olemme viettäneet kesäkodissa ja silloin tietysti käyn katsomassa kukkieni kuntoa ja jos lunta on maassa teen kovia lumipalloja joita laitan ruukkuihin. Näin kasvit saavat kosteutta hitaasti sulavasta lumipallosta.
Helmikuussa hiihtolomien aikaan alkaa jo hieman näkyä jotain pientä merkkiä kukkieni elinvoipaisuudesta ja silloin ehkä jokin "vahva" yksilö pääsee valoon viilleälle kuistille.
Tästä eteenpäin alkaa kevään edetessä kukkien tuonti kuistin pöydälle ja jos olisin jatkuvasti maalla se olisi helppoa. Kun tuon kukkia kuistille ja siellä päivisin saattaa aurinko tehokkaasti  porotella on silloin tärkeätä säännöllinen sopiva kastelu ja tässä on minun kukilleni se vaikein kohta.
No olkoon jätetään nämä murheet tulevaan kevääseen ja kahlataan nyt tämä kaamos......

Daaliat saavat olla omissa laatikoissaan aina tuonne toukokuun alkuun, ehkä saatan keskitalvella joitakin isonpia juurakoita käännellä katsoakseni tilennetta, ettei  paksun juurakon alaosa näytä pehmeältä mätänemisen merkiksi. Poistan vialliset kohdat. Tänä vuonna laitoin juurakot nuovilaatikoihin sahajauhon päälle.

Hidas pasuuna on pasuuna joka ei ehdi kesän aikana kukkia. Viime vuonna se ehti tehdä kaksi nuppua ja tänä vuonna neljä, mutta kukkia se ei vain ehtinyt.
Yritän vielä ainakin kerran, jospa kolmas kerta toden sanoisi.

Nimetön sininen kukka
Tässä linkki nimettömään kukkaan:
Tämä juurakko on ollut minulla jo useita vuosia

Tänään vielä paistaa aurinko heleästi, katsotaan vieläkö huomenna!
Hyvää tulevaa lokakuun viikkoa teille blogini lukijat.

Vielä muutama tuokiokuva kesäkodin maisemista,

tiistaina lähdemme taas kotia kohti.
Muutama kiireinen syksyinen päivä täällä kesäkodin maisemissa. Paljon olisi vielä tehtävää mutta aika rientää ja näin leudolla ilmalla ei oikein osaa varautua talveen.
Olemme yleenssä olleet täällä tekemässä kesäkauden lopetusta lokakuun viimeisellä viikolla tai vasta marraskuun alussa. Nyt kuitenkin muut asiat ja haasteet kutsuvat meitä kaupunkiin ja tänne jää pihapiiri hieman keskeneräiseksi ja pihapuut saavat pudotella lehtiään aivan rauhassa sinne sun tänne.

 

Tänään aurinko pilkisti aina silloin tällöin ja syksyinen näkymä yli  eu-peltojen näytti kauneimman puolensa.

Etualan pelto jää yli talven sängelle ja tuolla takana on ihan oikeasti kynnetty pelto. Senkin eu määrää miten viljeliä saa peltonsa jättää ns talviteloille.

 

Hieman alakuloa tässä kuvassa.

 

Tämä valkoinen kukka on kukkinut koko kesän ja tuntuu pahalta viedä se pimeään kellariin.

( tosin se pärjäsi ihan hyvin edellisen talven kellarissa ja on kasvanut samassa ruukussa multineen tämänkin kesän.)

 Tämä samettiruusu joutuu kompostiin.....

 Kompostiin käy tämänkin kukkapadan tie.

Juhannusruusun kaunis syysväri......

 Nämä verenpisarat ovat olleet jo muutaman ajan täällä saunan katoksessa paossa hallaöitä ja sitten  pimeään kellariin. En millään hennoisi viedä näitä tuonne pimeään....

Näiden kuvien myötä hyvästelen kesän ja toivotan talven tulevaksi tänne kesäkodin pihapiiriin.

Olen saanut uusia lukijoita tänne blogiini, se ilahduttaa minua kovasti.

                                           Tervetuoa!

Täällä seikkaillaan.......

Lokakuu on jo aluillaan ja syksyyn mennään. Eilen laitoin pihakalusteet pakettiin eli pressun alle ja kohtapuolin viimeisetkin kesäkukat ovat muisto vain. Vielä niitä toki on mutta ehkä seuraava hallayö ne korjaa...
Meillä pihalla myös seikkaillaan ja nyt ajattelin kertoa kuvin kissojen tarhaleikeistä, lähinnä omenapuuretkestä.

Pena ja Maija aloittaa:

Maija kipaisee ketterästi omenapuuhun, Penalta se käy hieman kömpelösti.

 

Varovaisuus on valttia ja Pena poistuu alas.
Maija jatkaa seikkailua:

Omenapuussa on mukava kiipeillä ja sieltä näkee kauas ja löytää vaikka mitä......ainakin omenoita.

 

   Tällainen on manxkissan pyllypuoli eli ei häntää....

Täällä seikkailee myös Malla-kissa.

 

Fanny-kissa ei seikkaillut, istui ja ihmetteli.

 Onnistunut seikkailu, lopuksi on mukava istuskella ikkunalaudalla.

Täällä meidän kissatarhassa on sitten mukavaa.......