tiistai 23. syyskuuta 2014

Sää kylmenee, tuleeko jo nyt ihan oikea syksy?

Niin joko nyt tulemme syksyyn, toivottavasti ei ihan vielä, vaan tämä kylmyys ja tuuli olisi vain pieni muistutus tulevasta.
Pari edellistä viikkoa kesäkodin maisemissa olivat ihanat, mitä ihanin lämmin syyskuu ja vielä ensimmäisellä viikolla kuutamo. Päivät kaikki kuluivat pienessä puuhastelussa pihalla ja pienellä kasvimaallani. Vielä muutama vuosi sitten en olisi uskonut, että kasvimaani kutistuu vuosi vuodelta.
Nyt vain ollaan tilanteessa, että kaikkeen ei aikani riitä, liekö ikä tehnyt tepposen. Ihan terveenä tässä olen ollut mutta se ripeys ja reippaus askareistani on hiipunut, koko päivän olevinaan teen jotain hyödyllistä mutta tulos on kuitenkin aika olematonta.
Unelma isota kasvimaastani on todella harhaa, muutama vako perunaa rivi papua ja muutama kesäkurpitsa siinäkö se sitten on? Tillit, persiljat, muut yrtit niiden kasvatusta en ennen edes laskenut miksikään ja porkkanat kuuluivat ihan itsestään kasvimaahani kuuluvaksi.
Nyt olen ajatellut jopa niin radikaalia, että ensi vuonna kasvatan vain pikku lavoissa joitain ihan valikoituja kasveja. Perunaa tietysti laitan, mikä onkaan sen mukavanpaa kuin saada kesällä perunat suoraan maasta, siis luomua pellosta pöytään.

Tämä onneton kurkku kukkii vasta nyt!

Tulimme eilen tänne kaupunkikotiin sateessa ja tuulessa. Ajokeli oli aika surkea, vettä satoi koko ajomatkan ja tielle kertyneet sadevedet olivat monin paikoin runsaat, sateella näkee miten kulunut todellisuudessa tien pinta on. Muutaman kerran ohjauksessa tuntui aika voimakkaasti runsas vesimassa ja yritin olla tarkkana etten aja ajoradan vesiurissa.
En ole mikään hyvä autoilija, onnekseni nyt kesällä vaihdoimme autoa ja siinä on minun toivomuksestani automaattivaihteisto ja hyvä näin.
Auto on tuttu Ford, mutta punainen väri vaihtui suklaaseen ja kooltaan tämä auto pienenpi kuin edellinen. Kissat toki mahtuvat mukaan.

Kesäkotiin jäi vielä kaikki kukkani kukkimaan, daaliat ovat parhaassa kukassa ja ruukuissa kukoistavat verenpisarat ja pelakuut.
Punainen kaktusdaalia

Olen muutaman vuoden yrittänyt kasvattaa pasunaa ja siinä olen epäonnistunut. Viime syksynä pasuuna teki kaksi nuppua näin syyskuulla ja nyt pasuunassa on neljä nuppua. Jätin pasuunaruukun paikalleen ja varmasti näin viileä ilma on sille pahaksi, tuski se ehtii tänäkään vuonna kukkia.
Pasuunan nuppu, tuskin ehtii kukkia!
Tämä verenpisa kukkii jo kolmatta kesää ja jotenkin yritän sen talvettaa. Nyt tuulien suojassa marjakuusen oksien lomassa.
Tämä verenpisa sai keväällä "tappotuomion," kukka oli täynnä kirvoja ja voi muutenkin huonosti. Heitin kukan lehtikompostiin, mutta sepä ei halunnutkaan kuolla vaan lähti uuteen kasvuun. Nyt tällä hetkellä pisara on vielä hyvin voimissaan ja varmaan sen vien tänäkin syksynä kellariin.
Tänä kesänä pelakuut kukkivat hyvin, minulla on vain ihan tavallisia maatiaisia. Tässä yksi tai oikeastaan kaksi aika vänkyrää pelakuuta. keväällä ajattelin ne jo heittää pois mutta sitten istutin ne samaan ruukkuun ja vein ulos jo aika aikaisin. Koko kesän pelakuut ovat olleet ulkona ja nyt tulos on tällainen.
Kaksin aina kaunista!

4 kommenttia:

  1. Toivottavasti kylmät eivät tulleet vielä jäädäkseen, niin uskon. Sääli kun kesäkukat kukkivat vasta nyt komeimmillaan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos,
      näin se monesti menee, Hallaherra tulee ja vie kukat mennessään.
      Halla on syksyn peikko!

      Poista
  2. Kuinka ihanat värit sinulla onkaan tuossa verenpisaran kanssa! Kai te vielä käytte kesäkodissanne.

    VastaaPoista
  3. Kiitos,
    kyllä me vielä ainakin nyt lokakuussa kerran käydään kesäkodissa. Daaliat kaikki ovat vielä laittamatta talvisäilöön. Jos syksy on suotuisa voidaan käydä parikin kertaa, nuo molemmat verenpisaratkin pitää siirtää talveksi kellarin suojiin.

    VastaaPoista


Kiitos kommentista, se ilahduttaa aina.