Heräsin yöllä vinttikamarissa sateen ropinaan ja tyytyväisenä käänsin kylkeäni, uni ihanasti maistui.
Me täällä kesäisin muutamme nukkumaan vinttikamariin ja kun ovi on raollaan (kissojen takia ) ulkovintin puolelle kuuluu sinne hyvin sateen ropina.
Miten mukavalta se minun korviini kuuluikaan, tuli ihan lapsuuden kesät mieleeni ja silloiset sadepäivät. Monesti sateella oli mukava oleskella vintillä ja vain kuunnella sadetta, se kummasti rauhoittaa.
Aamun kierros pihalla ja joutomaalla.
Luonto näytti virkistyneeltä ja ihanasti sadepisarat loistivat kasvien lehdistöissä.
Tämä pisara kukkii jo viidettä kesää
|
Tässä ensimmäiset daalian kukat, valkoinen leidi |
Daalia penkin päässä kasvaa kaksi sormustinkukkaa, nyt jo kukintansa lopussa. En kuitenkaan henno niitä katkoa, pörriäiset käyvät niissä ahkerasti
|
Kukkaruukkuna tässä on vanha hiiligrilli, pohjana grilliosa ja ruukkuna grillin kansi.
|
Tämä sininen pisara kukkii jo kolmatta kesäänsä.
|
Olin ihan unohtaa, meillä kävi lapsivieraita ja pikkuisen porakaivon kansirakennelmaa tuunattiin eli kaunisteltiin. Tässä tällainen asetelma.
Pikkukannuja rivissä |
Täällä ei vettä ole tullut ,kaunis tuo verenpisara:)
VastaaPoistaMinäkin siitä pidän ja yritän kaikin keinoin pitää sen hengissä yli talven.
PoistaOnneksi nyt tämä sade jo jossain tuntuu...
Sateen ropina kattoon on minustakin mukavaa, silloin on ihana olla sisällä peiton alla lämpimässä. Vau, viides kesä jo verenpisaralla !
VastaaPoistaVielä olen onnistunut tämän verenpisaran kanssa, talvetus on aina myös onnen kauppaa.Kevät on pahinta aikaa, silloin pitäisi olla täällä tuota pisaraa viemässä päivällä ulos ja yöksi sisään. Tämä kevät oli hankala ja kovasti myöhään pääsi pisarani ulos, kirvat olivat aikamoinen riesa.
Poista