Ropisee, ropisee....ihanaa, vettä sataa ropisee.

Jo ihan tämän takia kannattaa kirjoittaa, siis sateen vuoksi.
Heräsin yöllä vinttikamarissa sateen ropinaan ja tyytyväisenä käänsin kylkeäni, uni ihanasti maistui.
Me täällä kesäisin muutamme nukkumaan vinttikamariin ja kun ovi on raollaan (kissojen takia ) ulkovintin puolelle kuuluu sinne hyvin sateen ropina.
Miten mukavalta se minun korviini kuuluikaan, tuli ihan lapsuuden kesät mieleeni ja silloiset sadepäivät. Monesti sateella oli mukava oleskella vintillä ja vain  kuunnella sadetta, se kummasti rauhoittaa.

Aamun kierros pihalla ja joutomaalla.
Luonto näytti virkistyneeltä ja ihanasti sadepisarat loistivat kasvien lehdistöissä.

Tämä pisara kukkii jo viidettä kesää

Nyt päivällä on tästä yli kulkenut aikamoisia pilvenmöykkyjä ja muutama niistä on satanut isoin pisaroin eli lisä sade ei tee pahaa.



Tässä ensimmäiset daalian kukat, valkoinen leidi

Daalia penkin päässä kasvaa kaksi sormustinkukkaa, nyt jo kukintansa lopussa. En kuitenkaan henno niitä katkoa,
pörriäiset käyvät niissä ahkerasti



Malla-kissa kulki mukanani aamun kierroksella ja pieni muisto siitä tämän kuvan reunaan tallentui.

Kukkaruukkuna tässä on vanha hiiligrilli, pohjana grilliosa ja ruukkuna grillin kansi.





Joutomaan isoin kukkapenkki on kärsinyt kuivuudesta ja tässä sekalainen tulos:

Tämä sininen pisara kukkii jo kolmatta kesäänsä.

 



Nyt paistaa aurinko ja ulos minun täytyy/saan lähteä, siellä on odottamassa ainakin kuihtuneiden kukkien poisleikkaus ja paljon muuta siistimishommaa.

Olin ihan unohtaa, meillä kävi lapsivieraita ja pikkuisen porakaivon kansirakennelmaa tuunattiin eli kaunisteltiin. Tässä tällainen asetelma.

Pikkukannuja rivissä