Kahden euron kaupat

Eilen kun oli tosi kylmää olimme mieheni kanssa pienellä lenkillä ja matkan varrelle sattui kierrätyskeskus. Olen siellä muutamia kertoja käynyt, vienyt jotain tai vain muuten käynyt katsomassa mitä olisi tarjolla.
Minä en ole ollenkaan mikään kierrättäjä, keräilijä tai shoppailija, ei niin sitten vähäkään.
Eilenkin oli vain päähänpisto, lähinnä käydä lämmittelemässä.
Heti kun rillini huurteet oli haihtuneet iski silmäni mitä ihaninpaan kissaan, puinen maalattu kissa.
Taskussa ei ollut yhtään rahaa ja kissa maksoi kaksi euroa, no se siitä.
Tänään kun olimme päivällä syöneet ilmoitin isännälle lähteväni ulos pienelle lenkille ja matkani vei takaisin kierrätyskeskukseen. Ja siellä se ihana kissani minua odotti, kerroin maksaessani miten jo eilen kissaa katselin ja ystävällinen kassahenkilö sanoi , että olisitpa jo eilen kertonut haluavasi kissan niin hän olisi sen kyllä minulle jemmannut. Onneksi ei kukaan kuitenkaa ollut kissaani ostanut.
Tässä tämä minun löytämäni aarteeni nyt esiintyy:

Jotain ihan maagista tässä minun kissassani on, sen silmät tai tuo merkillinen punainen suu tai onko se kieli! Onko nuo valkoiset pitkät viivat kissan viikset vai turkin kuvioon kuuluvaa!
Kahden euron kauppa ja siihen kuului myös kissamuki, tällainen:

Tässä vielä muki ja puukissa yhdessä:

 Hyvää viikonloppua ja ulkoilkaa vaikka pakkanen paukkuu. Tuossa mukissa on tuo sisäreunassa oleva kissa niin tyytyväisen ja iloisen näköinen........