Kellariin joutuivat myös verenpisarani ja osa pelakuistani. Lisäksi kelarista löytyy myös yksi onneton hidas pasuuna ja pari apinankukkaa ja sitten vielä sininen kukka jonka nimeä en tiedä. Tässä tulikin lueteltua tärkeimmät, unohtamatta yhtä sinisarjaa ja kahta valkosarjaa.
Toivottavasti kukkani viihtyvät ja voin keväällä taas tuoda ne päivävaloon ja odotella niiden kasvua ja kukintaa.
Kokonaan en kukkiani kellariin hylkää, jos nyt vielä ennen joulua käymme kesäkodissa niin tietysti käyn myös kellarissa ja puhelen kukilleni. Verenpisarat ovat siinä vaiheessa pudottaneet melkein kaikki lehtensä ja siksi siivousta riittää. Jos ruukut näyttävät kovin kuivilta annan hieman vettä, ei kuitenkaan kuin muutaman rahtusen.
Yleensä joulua olemme viettäneet kesäkodissa ja silloin tietysti käyn katsomassa kukkieni kuntoa ja jos lunta on maassa teen kovia lumipalloja joita laitan ruukkuihin. Näin kasvit saavat kosteutta hitaasti sulavasta lumipallosta.
Helmikuussa hiihtolomien aikaan alkaa jo hieman näkyä jotain pientä merkkiä kukkieni elinvoipaisuudesta ja silloin ehkä jokin "vahva" yksilö pääsee valoon viilleälle kuistille.
Tästä eteenpäin alkaa kevään edetessä kukkien tuonti kuistin pöydälle ja jos olisin jatkuvasti maalla se olisi helppoa. Kun tuon kukkia kuistille ja siellä päivisin saattaa aurinko tehokkaasti porotella on silloin tärkeätä säännöllinen sopiva kastelu ja tässä on minun kukilleni se vaikein kohta.
No olkoon jätetään nämä murheet tulevaan kevääseen ja kahlataan nyt tämä kaamos......
Daaliat saavat olla omissa laatikoissaan aina tuonne toukokuun alkuun, ehkä saatan keskitalvella joitakin isonpia juurakoita käännellä katsoakseni tilennetta, ettei paksun juurakon alaosa näytä pehmeältä mätänemisen merkiksi. Poistan vialliset kohdat. Tänä vuonna laitoin juurakot nuovilaatikoihin sahajauhon päälle.
Hidas pasuuna on pasuuna joka ei ehdi kesän aikana kukkia. Viime vuonna se ehti tehdä kaksi nuppua ja tänä vuonna neljä, mutta kukkia se ei vain ehtinyt.
Yritän vielä ainakin kerran, jospa kolmas kerta toden sanoisi.
Nimetön sininen kukka
Tässä linkki nimettömään kukkaan:
Tämä juurakko on ollut minulla jo useita vuosia
Tänään vielä paistaa aurinko heleästi, katsotaan vieläkö huomenna!
Hyvää tulevaa lokakuun viikkoa teille blogini lukijat.
Sinulla on erinomainen kellari kukkien talvetukseen. Millainen lämpötila siellä on? Meidän kellari on liian lämmin, mutta viime talvena sain kuitenkin osan pelaguista siellä säilymään. Tosin kastella piti enemmän, kuin jos olisi viileää. Vielä pelaguuni ovat autotallissa, mutta kohtapuoliin alkaa kyllä olla liian kylmä, kun siellä ei ole laisinkaan lämmitystä.
VastaaPoistaKellari on aikoinaan kaivettu osittain maan sisään. Ensi vuonna rakennuksen iäksi tulee 70 vuotta ja samoin kellarin, mutta ihmeen hyvä tuo kellari on. Kellarissa on osittain maapohja ja sinne osaan laitan jos suinkin mahtuu kaikki pienet kukkaruukut.Hiekkamaa on talvellakin sopivan lämmin ja sopivan kostea. Kellarissa on talvella lämpöä noin viisi-kuusi astetta.
PoistaKylminä pakkaskausina kellarissa on kylmällä sementtiseinällä pakkasvahti.
Mutta ainahan tuo kukkien talvetus on niin ja näin!!, sitä varsinkin olen yrittänyt välttää etteivät kukkaruukkujen multa ole liian märkää kun ne joutuvat kellariin.
Toisaaltaan olisihan se yksi helpoin tapa ostaa joka vuosi uudet pihakukat, mutta minusta kun ei ole siihen ajatukseen ei ainakaan vielä.
Oi tuollainen paikka on kukkasille hyvä taas ensikesänä saa niitä ihastella Mukavaa viikonloppua:)
VastaaPoistaKiitos Ritva,
Poistaonhan se vielä arvoitus miten nyt tänä talvena tuo talvetus onnistuu. Yksi iso juttu olisi ensi kesänä tehtävä eli koko kellarin täydellinen siivous ja jonkinasteinen desinfiointi esim. kalkitus tms.
Ahkerana olet ollut! Kiitos seurasta eilen :)
VastaaPoistaKiios Mamma N,
PoistaAhkeruudesta en nyt tiedä, mutta sitä kaikenlaista syyshommaa näyttää vain vuosi vuodelta kertyvän lisää!
Samoin kiitos seurasta, oli kiva tavata ihan livenä.
Rapsutukset Sulolle, Maijan hyvin kaukaiselle sukulaiselle.