ja tältä se sitten näyttää.
Meidän kodin tulopiha on juuri tällainen, melkein kaikki mikä maasta nousee saa meidän tulopihalla jalansijan.
Monen mielestä tämä tällainen melkein hoitamaton piha voisi olla ihan kauhistus, mutta tosiasia on kuitenkin näin, minä kyllä hoidan pihaa ja käsin olen kaikki ylimääräiset ruohot leikannut.
Nurmikon leikkaus on nopea ja siisti tapa saada "puhdasta" jälkeä, mutta mitä kaikkea silloin menetetään. Minun mielestäni monet kauniit luonnonkukat eivät ehdi koskaan kukkaan ja se minua surettaa.
Tällainen vihreä viidakko on meidän tulopiha täällä kaupungissa:
 |
| Tulopiha, vas. tie ja autokatos, tammen takana näkyy köynnöshortensiaa. |
 |
| Tässä kuvassa on taustalla virpiangervoaita ja kukkapenkki, edessä pieni pala nurmikkoa ja ansikkaa, vasemalla jalopähkämöä. Vasemmalla näkyy köynnöshortenssiaa ja vuorenkilpeä. |
 |
| Keltapeippi on karannut osittain myös kukkapenkkiin |
 |
| Tapion pöytäkuusi ja kotkansiipisaniaista |
 |
| Keltapeippi ja rönsyleinikki sulassa sovussa |
 |
| Onko tämä akileija pieni karkulainen! |
 |
| Tässä sekasotkun keskellä kukkaruukku |
 |
| Keltapeippiä ja pientä tädykettä |
 |
| Minun lempikukkani poimulehti |
 |
| Kaikki sulassa sovussa |
 |
| Sinistä ja vihreää |
 |
| Keltaista, vihreää ja sinistä |
 |
| Pienen polun olen saksilla leikannut |
 |
| Tältä tulopiha näyttää ulko-ovelta kuvattuna |
 |
Kukkapenkissä patjorikkoa, akileijaa, grölanninhanhikkia, pikkusydäntä ja villinä kasvavaa kellokukkaa.
|
Kaunis kutsuva polku viidakkopuutarhaasi! Saksilla leikkelen minäkin, en tykkää koneiden pärrytyksistä.
VastaaPoista