maanantai 12. toukokuuta 2014

Maanantain laiskotus,

 
tämä raukeus tai laiskotus johtunee kissanäyttelypäivistä. Me siis Maija-kissan kanssa olimme viikonloppuna täällä Pirkkahallissa kansainvälisessä kissanäyttelyssä.
Molempina päivinä Maija osallistui arvosteluun ja hyvinhän se meni, todella hyvin ja ehkäpä yli oman odotukseni. Lauantaipäivälle olin ajatellut kissallani olevan ehkä mahdollisuuden tulla valituksi arvostelevan tuomarin parhaaksi ja näin myös kävi eli tuomari nominoi Maijan. Tätä hyvää jatkui myös sunnuntaille ja silloinkin Maija oli arvostelevan tuomarin paras kastraatti naaras eli tulos TP-NOM molemmilta päiviltä.
Tämän pidemmälle ei Maijan näyttelytulos noussut vaan molempinä päivinä kastraattinaaraiden paneelin voitti ihastuttava korat rotuinen kissa.
Maijan saavutukseen olen todella tyytyväinen. Lauantaina Maijan arvosteli sveitsiläinen tuomari ja sunnuntaina norjalainen. Anne Veland tämä sunnuntain tuomari häntä olin pitänyt hyvin kriittisenä tuomarina ja varsinkin manx-rodulle mutta kaikki sanat arvostelusetelissä oli vain hyvää....
kissan tyyppi ja pää:  She is so beautiful. In every way.
Yleisvaikutelma: Super presentation.

Tänään kissani nukkuu ja varmaan tietää, ettei näyttelyitä enää tälle kesälle tule, ehkä  syksyllä, katsotaan sitten......
Tässä Maijan valmistumisruusuke, kuvausta varten kiinnitin sen rintapieleeni.


Täällä kotopihan kissatarhassa olen aloittanut projektin  "Kissatarhan uudet tuulet" näin vapaamuotoinen nimi. Tällainen siksi, että tulos sitten kun se valmistuu voi olla mikä vain.
Olen raja-aidan läheisyydestä leikannut pois kurttulehtiruusun ja ison osan saniaisista olen siirtänyt muualle. Istutin tilalle kaksi lamoavaa katajaa ja yhden alppiruusun. Vielä pitäisi kaivaa pois ainakin yksi ihan ränsistynyt morsiusangervo. Projekti jatkuu ja jos tämä suunnitelma pitää on syksyllä tarhanpihassa erilaisia kiviä isoja ja pieniä ja niiden lomassa ruukuissa kukkia ja koristeheiniä.


Puolivalmis raja-aidan uusi kukkapenkki, oikealle jää jo istutettu kotimainen alppiruusu

Tällä hetkellä ison omenapuun alla aloittaa kukinnan Jalokiurunkannus ja onhan se levinnyt myös suureen osaan koko kissatarhaa.





 Ylinnä kuvassa vanhan omenapuun alustaa ja tässä toisessa kuvassa näkyy miten vanha ja muhkurainen puun runko on. Maija istuu usein tuolla puun rungolla ja siksi laitoin kissa alustaksi ja omaksi ilokseni vanhan pitsiliinan paksun rungon ympärille. Oksahangassa on myös peltikissa, pikkukissa  ja orvokkiruukku. Lehtien puhjettua täyteen mittaan jää tänne mukava puolipiilo kissoille.



4 kommenttia:

  1. Hieno pesä tulee tuosta omenapuusta! Harvalla on pitsialunen :) Onnea myös hienosta menestyksestä Maijalle!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, tuon pitsi-idean olen jostain puutarhalehdestä keksinyt ja mielestäni se onkin aika mukava.
      Olen iloinen kissani hienosta käytöksestä, vaikka monesti tuolla näyttelyhallissa on kovakin hälinä. Tosin onhan Maijalla jo paljonkin kokemusta näyttelyiden tiimoilta.

      Poista
  2. Onnea Maijalle ja palvelusväelle! Nyt kelpaa vähän laiskotellakin, kun on eilisen päivän edustanut. Palkintokissa ansaitsee ehdottomasti pitsialustan istuinpaikalleen.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niin pitsiä sen olla pitää, tosin ei meillä mitään erikoiskohtelua ole kissalle kuin kissalle.
      Kiltti luonne ja siihen hieman kauneutta ja sillä mennään.....

      Poista

Kiitos kommentista, se ilahduttaa aina.😊